tiistai 11. syyskuuta 2012

Hämmennystä..

Tiiättekö sen tunteen, kun sulla on kaikki hyvin ja tiedät mitä haluat, mutta yhtäkkiä kuvioihin tulee jokin asia pistämään kaiken ihan uusiks ja mieles sekaisin? Se on samaan aikaan tosi ärsyttävää, mutta jännittävää.

Kun oot pitkään ollu jostain asiasta suurimmaks osaks ajasta täysin varma ja varautunut siihen ja sitten yhtäkkiä tulee joku, joka ehdottaa erilaista tietä kuljettavaks... Oot miettiny mielessäs elämälles tietynlaisen tarinan ihmisineen ja elinympäristöineen ja yhtäkkiä sulla olis mahdollisuus ihan uuteenlaiseen elämään ja tarinaan, uuden ihmisen ja elinympäristön kanssa.

Ja sä oikeasti jäät miettimään sitä. Kertooko se jotain? 

Oon tavannu ihmisen, jolle oon voinu uskoutua. Oon voinu purkaa sille ajoittaisia ahdistuskohtauksiani ja kertoa peloista mun ja Mikon juttua kohtaan. Mä valehtelisin, jos väittäisin, etten mä koskaan pelkää tai ahdistu meidän suhteen puolesta/takia.
Oon vaan maailman huonoin myöntämään, että kaikki ei aina oo ok. Pokerinaama on aina elämän eri osa-alueissa tiukasti hallussa, se on pelastanut monelta ja antanut musta kaikille vahvan ja voittamattoman ihmisen kuvan.
Sellasen, joka kestää kaiken, tietää mitä haluaa, saa aina minkä haluaa, eikä lannistu vastoinkäymisistä, vaan jyrää ne voimalla pois tieltään, nauraa vaikeuksille päin naamaa, eikä romahda koskaan. Kai mä oon oppinu tän käyttäytymismallin isältäni, joka esittää aina viimeiseen asti pärjäävänsä ilman apua ja kestävänsä kaiken.


Ihminen, jonka oon tavannut viime aikoina, on muodostunut mulle tosi tärkeäks. Joitakin kohtaan tuntee välittömän "ihankun oisin aina tuntenut sut"-fiiliksen ja kemiat vaan kolahtaa niin täysillä yhteen, et tunnet voivas kertoa sille ihmiselle ihan kaiken. Kaikki sun kokemat fiilikset, pelot, surut ja tyhmimmätkin ilon aiheet.

Oon saamassa valmiin paketin. Sen on vaan joku toinen paketoinut. Toisaalta se on tosi houkuttelevaa, enkai mä muuten olis tässä. Toisaalta.. mä haluan tehdä oman paketin.

Ja mun uus "ystävä" haluais olla osa mun pakettia. Tuntuu, et nyt olis aika perääntyä paljon tän uuden ihmisen luota ja jatkaa iloisena mun ja Mikon yhteisen elämän alkamista.. Tai sitten miettiä, minkälaisen paketin voisin tän uuden ihmisen kanssa tehdä. Vai voisinko? Ei se ajatuksena olis mahdoton. Siinä vaan kiehtoo jokin niin paljon, vaikka tuntuu et teen väärin Mikkoa kohtaan viettämällä aikaa ihmisen kanssa, joka on musta kiinnostunut ja joka saattaa yrittää mahdollisesti viedä mut Mikolta.
Nautinko nyt vaan toisenkin miehen antamasta ihailusta ja huomiosta ja leikin sen tunteilla, vai yrittääkö mun alitajunta kertoa jotain, vaikuttaa johonkin..?

Kun elämä olis vaan helppoa....

252 kommenttia:

  1. Miksi pitäisi alkaa leikkiä toisen miehen tunteilla, jos tämä ei sinua tarpeeksi kiinnosta? Kertoo sinusta paljon ihmisenä, että edes harkitset tuollaista.

    Mikko on _naimisissa_, ollut ties kuinka kauan. Sinulla on täysi oikeus tapailla myös muita miehiä. Tosin sitten tuosta sinun ja Mikon suhteesta tulee vielä pienemmällä todennäköisyydellä yhtään mitään, mutta ehkä haluat ottaa riskin.

    Saako udella, onko tämä toinen mies samaa ikäluokkaa kuin Mikko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo olisi kiintoisa kuulla minkä ikäinen tämä miekkonen on :) Mutta mun mielestä niin kauan kuin Mikko on tahollaan naimisissa, saat sinäkin huvitella omalla puolellasi.

      Poista
    2. Veikkaan että Candy kysyi että leikkiikö hän vaiko ei miehen tunteilla, ei ole siis itsekkään varma omista tunteista tai motiiveista miestä kohtaan.

      Itse olen sitä mieltä, että jos mies sinua kiinnostaa niin ihmeessä katso voisiko siitä syntyä jotain! Olet odottanu Mikkoa jo 2(?) vuotta niin kyllä sulla pitäis olla oikeus katsoa myös muita vaihtoehtoja, koska onhan Mikkokin ollut vaimonsa kanssa koko tuon ajan..

      Poista
    3. Hitto, en osaa kommentoida kunnolla, joten kommentoin tähän, sori siitä :D:D
      Oon jo pidemmän aikaa seurannu sun blogia, mut en oo koskaan kommentoinu, mut nyt sit päätin tulla tähän jotain sanomaan.
      Haluun vaan sanoo sulle, et tee niinku susta itestä tuntuu oikeelta ja parhaimmalta. Valitsetsä kumman miehen tahansa, tee se sen mukaan, mikä tekee sut onnelliseksi ja kumman kanssa olo tuntuu enemmän hyvältä.
      Jooo en tiedä onko mun kommentilla mitään väliä, tai mitään apua, mut tulimpa silti tän sanomaan :)

      Poista
    4. "Miksi pitäisi alkaa leikkiä toisen miehen tunteilla, jos tämä ei sinua tarpeeksi kiinnosta?"

      - No se tässä onkin, kun en tiedä leikinkö hänen tunteillaan viettämällä hänen kanssaan aikaa ja kun en ole koskaan hänelle suoraan sanonut, etten vois kuvitella sen kanssa mitään ystävyyttä enempää..
      Pelkään, et alan pitämään tätä tyyppiä ns. "varalla", pakoreittinä, jos kaikki Mikon kanssa ei menekään niinkun on ollu tarkotus. Jonain lohduttajana tai jotain..

      En siis halua tosiaankaan loukata tätä miestä ja mun omat fiilikset sitä kohtaan on tosi sekavat. Pelottaa, koska mä en voi täysin poissulkea sitä tosia-asiaa, etteikö tää mies olis yhtään mun tyyppiä ja ettenkö mä vois kuvitella olevani sen kanssa enemmän kun kaveri..


      "Saako udella, onko tämä toinen mies samaa ikäluokkaa kuin Mikko?"

      - Mikkoa muutamia vuosia nuorempi, ja mua muutamia vuosia vanhempi. En tee sitä virhettä enää, että paljastaisin kenenkään oikeaa ikää.

      Poista
    5. Kommentoin tähän yhden asian.. Toivottavasti sinulle ei käy kuten minulle. Minä pidin yhtä miestä kuin veljenä enkä tahollani tajunnut, että hän tunsi enemmän.
      Niinpä hän yrtti tappaa mieheni.
      Tällainen on tietysti harvinaista, mut joillekin se vain on liikaa, kun tuntee toista kohtaan enemmän ja asiat patoutuu, niin tulee tämmöistä. . En tiedä onko kellekään muullekäynyt näin.

      Poista
  2. Tottakai saat tapailla muitakin, olis suotavaakin. Vai koetko olevas mikon tyttöystävä? Oletteko sopineet näin? Jos näin on niin silloinhan petät mikkoa jollakin asteella, mutta ukkohan on itse varattu joten mitä väliä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vaan pelkästään koe olevani, vaan OLEN. Ja joo, ollaan kyllä sovittu näin, joten jos tapailisin Mikolta salaa romanttisessa mielessä muita, mä pettäisin sitä.

      Vaikka kyllähän se oudolta ja tyhmältäkin kuulostaa, kun Mikolla itsellään on vaimo, mutta Mikko ja sen vaimo on ihan eri asia, kuin se, et mä tapailisin jotain toista.

      Poista
    2. Luuletko ettei Mikko ja sen vaimo harrasta seksiä, halaile, pussaile ja istuskele sohvan nurkassa illalla sylikkäin enää nyt kun sinä olet kuvioissa? Niin kauan kun se Mikko on vaimonsa kanssa samoissa vällyissä, se vaan pettää vaimoaan sun kanssa, sori mutta näin se nyt vaan menee. Voithan sä kutsua itteäs tyttöystäväks, melkein äitipuoleks, melkein avopuolisoks, tai ihan miksikä haluat, mutta kun se ei vaan muuta tosiasioita miksikään.

      Poista
    3. Totta, ihminen joka on naimisissa ja pettää nuoren tytön kanssa on pahempi kuin se että tapailisit jotain toista miestä.

      Poista
    4. Olet Candy ihan oikeassa, tuo tosiaan kuulostaa tyhmältä ja oudolta. Miksi sinun tarvitsee sitoutua pettävään mieheen??? Et ole tyttöystävä vaan jalkavaimo (=Vapaa-ajan puuhastelua)

      Poista
    5. "Olen sen tyttöystävä, ja sen vaimo on ihan eri juttu" *REPS* *REPS* ei oo todellista, luetko yhtään mitä kirjoitat, tai toisin muotoiltuna MIETITKÖ YHTÄÄN mitä kirjoitat???

      Poista
    6. "Totta, ihminen joka on naimisissa ja pettää nuoren tytön kanssa on pahempi kuin se että tapailisit jotain toista miestä."

      ai, että pettämisestä tulee jotenki kamalampaa sillon ku ollaan naimisissa? eiköhän se oo ihan yhtä kamalaa sillonki ku vaa seurustellaan :D

      Poista
    7. Voiko tuota oikeaksi seurusteluksi sanoa? Mikko on naimisissa vaimonsa kanssa ja pitää pientä sivusuhdetta Candyn kanssa.

      Ei se ole seurustelusuhde, se on salasuhde jossa ei voi näyttäytyä julkisesti muiden seurassa.

      Poista
  3. Hmmm kannattaa varmaan miettiä ennenku tekee mitään. Ite oon tosin huomannu että omien tunteiden seuraaminen on yleensä ollut pidemmän päälle parempi ratkaisu kun asioiden rationaalinen järjestely päänsisällä. Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin.. Mä vaan yleensä teen ensin ja mietin vasta sitten. En tiiä ees mitä miettimistä missään ylipäätään ees on, Mikkoahan mä rakastan ja sen kanssa haluan olla.

      Silti jostain se ärsyttävä MUTTA hyppii silmille pistämään kuitenkin miettimään ihan uusia juttuja.

      Poista
  4. Hienoa, jospa tämä uusi mies avaisi silmäsi..
    Toivottavasti hän vie sinut Mikolta ;) Tulet varmasti onnellisemmaksi :) Tee niinkuin sydämesi sanoo.. mutta älä missään tapauksessa leiki toisten tunteilla, jos ne on aitoja. Siitä seuraa rumaa jälkeä.
    Onnea sinulle kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän seurata järjen ja sydämenääniä, kumpaistakin yhtä paljon.

      Mä vaan tunnen oloni niin hyväks Mikon kanssa, se on niin tuttu ja turvallinen ja haluun sen, mut mitä lähemmäks meidän yhteisen elämän alkamisen ajankohta tulee, sitä enemmän mä ahdistun, alan epäilemään itteeni ja pelkään... Ihan hullua meininkiä kyllä, mitä mun päässä liikkuu?

      Mä haluun Mikon, mut pelkään kun oon saamassa sen. Nää fiilikset pistää mun mielen pahasti sekasin.

      Poista
    2. Mikon saaminen pelottaa koska sitten voit menettääkin sen, nyt kun olette vielä säätövaiheessa voit tavallaan paeta siihen ettei mitään oikeestioikeesti ehkä ollukkaan.

      Koita löytää sitä rohkeutta tehdä edes joku valinta, vaikka ehkä tuliskin näpeille niin oot edes eläny!

      Poista
    3. Kiitoksia Candy kerranki oikeasti asiallisesta vastauksesta! :)

      Poista
    4. Kiitoksia Candy kerrankin asiallisesta vastauksesta! :)

      Poista
  5. mielestäni kannattaisi otttaa tämä toinen johonka on olet tutustunut,hän tuskin omistaa perhettä ja on naimisissa? eitarvisi särkeä toisten perhe elämää kun ei se juttu näytä etenevän....tsemppiä kumminki molempiiin miehiin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mun ja Mikon juttu etenee, se tässä vähän pelottaakin,vaikka se ihanaa onkin.

      Tän uuden "ystäväni" elämäntilanteita en aio valottaa täällä blogissa.

      Poista
    2. Ai tämä toinenkin on joku ukkomies? Oikeesti Candy, sä oot sen ikänen, että niitä ns. kunnon miehiä ois vielä sulle vapaana. Sä tuhlaat parhaan metsästysikäs roikkumalla toisten jätteiden perässä ja kolmikymppisenä sulla on joko tuollainen ei paskankaan väärti pettäjä tai olet yksin ja ihmettelet, että mihin ne kaikki kunnon miehet on joutuneet ja miksi jäljellä on enää vain pelkkiä kummajaisia. Mieti minkälaisen elämän oikeasti haluat ja valitse seura sen mukaan. Nuo nyt niin jännittävät pettävät ukkomiehet käy ennen pitkää rasitteeksi, sitten kun sinä olet se jota petetään.

      Poista
  6. Kultapieni, tuo on sitä kasvamista. Sen ymmärtäminen, että mikään ei ole varmaa eikä mustavalkoista.

    Tuo, ettet myönnä takapakkeja, me lukijat on huomattu jo ajat sitten :)

    Hienoa että pohdit tuota, vaikuttaako saamasi ihailu liikaa omiin tuntemuksiisi. Välillä kannattaa olla objektiivinen ja "järkevä". Miettiä ihmisiä ihmisinä, ei sen kautta mitä ne tuntee - tai luulee tai antaa ymmärtää - tuntevansa sua kohtaan

    VastaaPoista
  7. Elämä ei ole koskaan helppoa. Kuitenkaan kenenkään tunteilla ei saa eikä kannata ruveta leikkimään. Tämän olen oppinut kantapään kautta!

    Yritä nyt saada omat ajatuksesi mahdollisimman nopeasti selviksi niin et satuta ketään enempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun ajatukset on samaan aikaan ihan selkeitä ja kaikki selvillä, mut silti joku pieni tunne pistää pakkia päälle.. En tajua, kokoajanhan mä oon vaan halunnu olla Mikon kanssa, saada sen kokonaan omakseni ja nyt kun se on jo melkeen ovella, ni alan panikoimaan.

      Ketään en siltikään halua satuttaa tai leikkiä tunteilla. Musta alkaa vaan tuntumaan, ettei tää tilanne voi päättyä ilman, että johonkin sattuu :/

      Poista
    2. No mieti nyt vähän. Oletko tosissasi valmis sitoutumaan 17v iässä loppuelämäsi ajaksi?

      Sitähän Mikko etsii! Tuossa iässä etsitään jo sitä vakituisempaa kumppania. (Ellei sitten "vapaus" kihoa niin pahasti Mikon päähän erottuaan, ettei se sinuakaan katsele pitkään ja lähtee baanalle)

      Poista
  8. Ai tämä tarina päättyikin näin. Nojoo, mitä muuta kirjoittajalta voi odottaa kuin "voitokasta katsetta" lopuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sovitaan taas ties monennettako kertaa sitten niin, että "tää tarina päättyy nyt näin."

      Nyt voitkin sitten varmaan mennä muiden blogien pariin, ja lopettaa täällä käymisen, kun tää mun tarinahan päätty nyt tähän.

      Poista
  9. Vai valmis paketti.. Mietipä nyt hetki. Uusioperhe kuvio ei ole mikään valmis paketti. Susta ei tuu siihen perheeseen äitiä edellisen tilalle. Siinä paketissa tulee mukana ex- vaimo ja lasten äiti... Ootko sä oikeasti miettinyt mitä se käynnössä tarkoittaa? Lapset on teillä niin tää vaimo luultavasti soittaa heille vähintään kerran päivässä, tää vaimo on mukana Kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. He viettävät Mikon kanssa toistuvasti kaksin aikaa ja he päättävät asioista, jotka vaikuttavat myös Mikon elämään niin että sulla ei oo mitään sanomista niihin asioihin. Toki sä voit ilmaista mielipitees, mutta lasten äidin päätökset vaikuttavat seuraavat 20 vuotta sun elämään... Ja jos tää exvaimo on vähäänkään pahansuopa tyyppi tai kostonhaluinen niin luuletko tosiaan et nää lapset tulee koskaan edes sietämään sua? Jos se äiti haluaa niin se voi parilla lauseella saada mikon elämän tärkeimmät ihmiset, lapset, vihaamaan sua... Ja ne lapset ei IKINÄ tule olemaan sun lapsia. Ne on Mikon ja toisen naisen lapsia ja tulee aina olemaan... Ja ne lapset, toisen naisen kanssa tehdyt, ne tulee aina menemään sun edelle. Kaikessa. Mä en itse pystyis ikinä olee mikään vaimo numero 2.. Varsinki ku kaikki se on sulle se eka kerta. Sulle se kaikki on ihanaa, ihmeellistä ennenkokematonta ja Mikko, se on tehnyt ne kaikki jo kerran jonkun toisen naisen kanssa.. Hyi yäk.. En vaan voi ymmärtää. Se eka vaimo, eka rakkaus ne on kaikki siellä mukana ja se kaikki pysyy mukana koska vaimo on sun miehen elämässä mukana niin kauan kuin elää... Se soittelee, näkee, tapailee vaihtaa kuulumisia ja käy yhdessä Mikon kanssa esim. Vanhempainilloissa sun muissa jonne sulla ei oo mitään asiaa... Sä tunnut aika mustasukkaiselta tyypiltä näiden postausten perusteella.. Eikö olis sulleki parempi oikeesti olla sen sun miehen elämässä sen AINOA vaimo? Ainoa kenen kanssa sil on lapsia? Jne... Mä sanoisin et go for it.. Siis tää uus tyyppi, ihania miehiä on maailma täynnä, teidän rakkaustarina on yksi miljoonasta, ja jos todella oot nätti jne, niin eiköhän sulla oo varaa valita! Tässä. Elämässä tapaa kymmeniä joiden kanssa kemiat pelaa ja joihin voi rakastua hulluna. Miksi sä tuhlaat aikaas mieheen, joka on jo " käytetty" versio? Joku jolle sä et voi ikinä olla se eka? Joku olla on elämässään jo toisen naisen lapset, jotka menee kaikessa sun edelle? Etkö sä halua olla se tärkein ja ainoa ja ensimmäinen sen hetken siinä suhteessa ennenku ne lapset syntyy? Ja siis toi Mikko ei oikeesti kyllä kuulosta mitenkään ihmeelliseltä.. Mulla on ollut 3 miestä itellä, joista viimeisen kanssa menin naimisiin, mutta ne kaikki poikaystävät on ollut juuri tuollaisia. Romanttisia ja huomioonottavia, sopivasti hulluja. Mikko sen sijaan on joku joka kykenee pettämään, yksikään mun miehistä ei sellaiseen olis kyennyt. Siis sivusuhteeseen... Aika moraaliton ja selkärangaton saa olla et siihen salailuun ja valehteöuun pystyy.. Et mieti tarkkaan onko tää Mikko oikeasti todella joku löytö, vaan ehkä jopa normaalia kolmekymppistä perheenisää lierompi tapaus...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaah, missä kappalejaot?!

      Oon kerrankin oikein kunnolla kommenttien lukemis,-ja vastaamistuulella, mut ei tämmöstä yhteen pötköön kirjotettua romaania voi lukea :(

      Poista
    2. Kyllä sen voi lukea. Mutta ehkä et halua, koska se on täyttä asiaa?

      Poista
    3. Täytyy kyllä sanoa, että minulla on ollut pienestä asti kaksi äitiä. Oma äitini ja isäni uusi vaimo (menivät naimisiin kun olin vasta pieni lapsi). Toiselta olen saanut neuvoja parisuhdeasioihin ja elämään yleensä, toiselta kodinhoitoon, ruoanlaittoon yms liittyvissä asioissa.

      Vaikka asia on niin, että oma äiti on AINA oma äiti, niin se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että siitä surullisen kuuluisasta "ilkeästä äitipuolesta" tulisi MYÖS tärkeä henkilö lapselle!

      Ja isäni taitaa olla aika ihmemies, kun kukaan ei ole mennyt kenenkään edelle, vaan kaikki (uusi vaimo, entiset ja uudet lapset) ovat hänelle YHTÄ tärkeitä :)

      Poista
    4. Ja kyllä äitipuolella on ihan samalla tavalla vanhempaniltoihin, varsinkin jos lapsi heidän luona pääsääntöisesti asuu :)

      Poista
    5. Ei herrajumala teitä taas!
      Miten jollain on mielenkiintoa ja AIKAA kirjoittaa tollanen vuodatus!?

      "He viettävät Mikon kanssa toistuvasti kaksin aikaa ja he päättävät asioista, jotka vaikuttavat myös Mikon elämään niin että sulla ei oo mitään sanomista niihin asioihin... Ja ne lapset ei IKINÄ tule olemaan sun lapsia. ...
      Ja ne lapset, toisen naisen kanssa tehdyt, ne tulee aina menemään sun edelle. Kaikessa. Mä en itse pystyisi ikinä olee mikään vaimo numero 2.. Hyi yäk.. En vaan voi ymmärtää. Se eka vaimo, eka rakkaus ne on kaikki siellä mukana ja se kaikki pysyy mukana koska vaimo on sun miehen elämässä mukana niin kauan kuin elää... Se soittelee, näkee, tapailee vaihtaa kuulumisia ja käy yhdessä Mikon kanssa esim. Vanhempainilloissa sun muissa jonne sulla ei oo mitään asiaa..."

      NEWFLASH SULLE: IHAN OIKEASSA ELÄMÄSSÄ IHMISET KYLLÄ EROAVAT!! Ei mun äiti ja isä viettänyt toistuvasti aikaa kaksin, eivätkä myöskään käyneet vanhempainilloissa yhdessä, eivätkä soitelleet päivittäin. Kyllähän isä nyt osaa lapsistaan huolta pitää!!
      Tuo vuodatus oli kyllä niin perseestä että olisit voinut käyttää aikasi johonkin hyödyllisempään!!!!!!
      HYI YÄK SULLE ja sun tynnyrielämällesi!!

      Poista
    6. "Miten sulla on aikaa tollaseen" ja hyiyäkittelyt ym. henkilökohtaisuuksiin menemiset ovat käytössä hätävarana silloin, kun oikeat argumentit loppuvat, eli kun sen vastapuolen argumentit ovat liian ylivoimaisia. Onnittelut siis alkuperäisen "vuodatuksen" kirjoittajalle.

      Poista
    7. ""Miten sulla on aikaa tollaseen" ja hyiyäkittelyt ym. henkilökohtaisuuksiin menemiset ovat käytössä hätävarana silloin, kun oikeat argumentit loppuvat, eli kun sen vastapuolen argumentit ovat liian ylivoimaisia. Onnittelut siis alkuperäisen "vuodatuksen" kirjoittajalle."

      Toi alkuperäinen vuodatus kuulostaa kyllä katkeralle tilitykselle, en näe siinä yhtään "ylivoimaista argumenttia". Taisi osua (teillä kummallakin) jotenkin omaan nilkkaan tämä juttu (koko Candyn homma siis...)?

      Poista
    8. Nimenomaan. Eihän parin vuoden ajan selän takana tapahtuvassa pettämisessä normaali ihminen näe mitään väärää, ainoastaan sellainen, jolla se jotenkin osuu omaan nilkkaan. Not. Olis kauhean kivaa, jos edes blogit pidettäisiin vapaana "mummos haisi pahalle ja sulla on rumat varpaat"-tyylisestä läpästä ja puhuttaisiin vaan itse asiasta. Tuo "vuodatus" ei edes ollut sellainen asiaton haukkumisviesti, mitä Candy joskus saa.

      Ekan tekstin hyvät argumentit olivat mielestäni se, että Mikko tosiaan ei ole mikään "valmis paketti", eikä kaikki taatusti olemaan niin helppoa ja ihanaa kuin Candy luulee. Voi olla, että kaikesta tulee tosi likaista ja hankalaa. Kukaan ei voi sitä etukäteen tietää, ei sellainenkaan, jonka omassa uusperheessä kaikki on mennyt hienosti.

      Toinen oli se, että rakkauksia ja sopivia kumppaneita tulee ihmiselle elämässä vastaan useita. Tuskin on niin, että on vain se yksi ainoa oikea elämän rakkaus, vaikka rakastuneena siltä tuntuisikin. Ja koska Candy jo nyt on sen huomannut, tuntuu hurjalta, että Mikon perhettä ollaan särkemässä tämän "elämän rakkauden" takia (jonka Candy muuten on alunperin kertonut alkaneen pelkkänä seksisuhteena, joka sulkee pois sen argumentin, että syy vaimon pettämiselle on Mikon ja Candyn välinen rakkaus).

      Ja kolmas oli se, että romantiikka, huomioonottaminen ja muu ihanuus on parisuhteissa ihan normaalia. Ei niin erikoisen spesiaalia, kuin Candy tuntuu ajattelevan.

      Poista
    9. 1. juttu: ''Mä en itse pystyis ikinä olee mikään vaimo numero 2.. Varsinki ku kaikki se on sulle se eka kerta. Sulle se kaikki on ihanaa, ihmeellistä ennenkokematonta ja Mikko, se on tehnyt ne kaikki jo kerran jonkun toisen naisen kanssa.. Hyi yäk.. En vaan voi ymmärtää. Se eka vaimo, eka rakkaus ne on kaikki siellä mukana ja se kaikki pysyy mukana koska vaimo on sun miehen elämässä mukana niin kauan kuin elää...''

      Kukkuuu mil luvul sä oikein elät, ootko kattonu liikaa amerikkailaisia leffoja ? Ja niinku aikasemmin sanottiin niin kyllä äitipuoli voi olla myös tärkeä ihminen tai isäpuoli ja siskot ja veljet. Ja muutenkin mistä voit tietää onko se eka rakkaus ?!

      2.juttu: ''Elämässä tapaa kymmeniä joiden kanssa kemiat pelaa ja joihin voi rakastua hulluna. Miksi sä tuhlaat aikaas mieheen, joka on jo " käytetty" versio? Joku jolle sä et voi ikinä olla se eka? Joku olla on elämässään jo toisen naisen lapset, jotka menee kaikessa sun edelle? Etkö sä halua olla se tärkein ja ainoa ja ensimmäinen sen hetken siinä suhteessa ennenku ne lapset syntyy?''
      ''Mulla on ollut 3 miestä itellä, joista viimeisen kanssa menin naimisiin,''

      Ja elämässä ei kyllä tapaa kymmeniä kehe voi rakastua 100000 kertaa, voi ihastua mutta rakkaus on jo eriasia.
      Niin ja sulla on ollu 3 miestä ja väitätkö sinä tässä näi sitte että he eivät olleet ''käytetty'', miten voi ees sanoo että ihminen olisi ''käytetty'' ? Onko ihminen sulle joku tavara ? Ja ihan varmasti ihminen kenen kanssa olet nyt niin et ole sen ''eka'' Paitsi toki jos olet 7v niin sitte. Ja kun ihmiset eroo niin siin on aina joku syy ja sen jälkee ne voivat löytää sen ainoon ja tärkeen vaikka heillä oliski 10 lasta, elämä on arvaamaton.

      Ps. Tekstis on muutenki vähä ristiriitanen, sanot että yök kun olet se ''toinen'' mutta sitten myöhemmin sanot että elämässä tapaa kymmeniä ihmisiä kenen kaa löytää sen kemian.....öööö ok, bitch please.

      Poista
  10. Candy hyvä. Olet vielä kovin nuori, täysikäisyyskään vielä ole koittanut. Nuorena pitäisi elää ja nauttia. Ei sitoutua aikuisuuteen, kotiin, toisen lapsiin. Ettei myöhemmin sitten kaduta kun elämä jäi elämättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös sitä elämää voi elää ja nauttia siitä, vaikka toisen lapsien äitipuoli oliskin?

      Lastenkin kanssa voi elämästä nauttia, käydä eri paikoissa ja touhuta kaikkea kivaa. Ei ne lapset pakota jäämään elämänilottomaks kotiorjaks, joka ei muuta tee kun kotihommia. - Jos näin tekis, niin varmasti kaduttais, mutta mä en ole sitä tyyppiä, et näin pääsis käymään.

      Eikä ne lapset ole mun (ja Mikon) ns. "harteilla" 24/7, niillä on äiti ja sukulaisia, joiden luona myös olla...

      Poista
    2. Teillä pitää olla valmius ottaa lapset luoksenne 24/7. Jos jotakin äidille tapahtuu, lapset tulee teille. Jos äidillä on joku meno ja ei kykene ottamaan lapsia sinne mukaan, lapset tulee teille. Jne.

      Sukulaisia ei kannata siihen vetää mukaan, lapset ovat Mikon ja vaimonsa vastuulla. Plussaa on jos auttavat, mutta kannattaa ajatella asiaa niin, ettei sitä sukua ole. Mitenkäs sitten? He kun eivät voi auttaa aina kun tarve vaatii.

      Sinähän saat kulkea ihan miten haluat. Mutta olettaako Mikko, että se on hän joka saa kulkea lasten ollessa teillä kuten haluaa? Samallalailla kuin hän on kulkenut nytkin?

      Poista
    3. Tää on hassua ku oon ite saman ikänen ku sie ja ku luen näitä juttuja nii... tulee ehkä pieni myötähäpee.. että eihän nyt vaan ihmiset ala aattelee että kaikki "kohta 18 vuotta täyttävät" ois noin "lapsellisia"... Tyttö hyvä! ymmärrä nyt se että kyllä siun pitää siihen että lapset tulee "teille" pitkiksi ajoiks (jos "teitä" nyt ikinä ees tulee..)

      Että sukulaisillekko meinasit ne lapset hoidettavaks antaa?! hei c'moon! Millanen äitipuoli siusta on tulossa :DD

      En halua sanoa omaa mielipidettäni mikä nyt kylllä varmaan jo ilmeni tästä viestistä mutta ihan kaiken järjen (HUOM. JÄRJEN!)mukaan siun kannattas ottaa se uus poika/mies ja alkaa unohtaa tollanen pettäjä-Mikko...

      Sie et oo sen arvonen että voisit olla jonkun salarakas.. (tai kohta ehkä tuleva avovaimoko?)mutta sie ansaitsisit miehen jonka kanssa vain sie olisit..ei kukaan muu yhtä aikaa.. Mikko ei oo siulle se oikee. Niinku joku Anonyymi jo aiemmin tuolla sano että se on jo ns. käytetty tapaus, ota sie joku uus ja tuore jonka kaa sie voit kokee kaiken ..kahestaan, ilman lapsia jotka ei edes ole sinun. Ja ilman syyllisyyttä (jota ainaki mie tuntisin jos oisin itteni kolmanneks pyöräks vierittäny) siitä että kaikki ei oo ihan sallittuu ja että teet myös ite jotain väärin.

      Toivon tosiaan että sie LUET TÄMÄN ja että sie alkasit tajuta asioita... mie sit tosiaan oon marraskuussa 18 v täyttävä lukiolaistyttö..:/

      Poista
    4. Niin, ei ne lapset oo ehkä teillä, mutta Mikon mielessä,sydämessä ne on aina ensin. Toisen naisen lapset, ei sun, eikä ne koskaan tuu sun olemaan. Sä meet niiden perheeseen mukaan. Siinä on perheessä sä oot sivujuonne, ja lasten äiti kuuluu siihen perheeseen lopunelämänsä. Sä et pääse siitä vaimosta eroon, ellei Mikko hylkää lapsiaan.

      Poista
    5. Itse olen ollut "äitipuolena", asunut siis samassa osoitteessa yksinhuoltaja-isän ja tämän pienten lasten kanssa. Vastoin kaikkia olettamuksia, tulin loistavasti toimeen lasten äidin kanssa ja hommat hoituivat erittäin luontevasti meidän välillä. Mies painotti alusta saakka, ettei etsinyt lapsilleen uutta äitiä, vaan itselleen kumppania - ja lapsille turvallista aikuista. Arki pyöri mukavasti, kävimme molemmat omissa töissämme, mies hoiti tietysti lapset hoitoon ja sieltä pois. Mutta..

      Tovin kuluttua mies alkoi vaatia minulta sitä, että ottaisin lapsia mukaan kyläillessäni esim. kavereiden, sukulaisten luona, että hän saisi olla välillä yksin. Minä laitoin perheen ruuat, laitoin lapset nukkumaan, pesin ja pyykkäsin jne. Alkuun tämä oli ihan normisettiä, ja tuntui jopa minusta nuoresta naisesta siltä, että olen löytänyt itselleni perheen ja lapsistahan tykkäsin ihan hulluna <3 .. Silmät aukesivat vihdoin siinä vaiheessa, kun mies alkoi vaatia, että minä jäisin lasten kanssa kotiin heidän sairastaessaan.

      Kieltäydyin tuosta, sanoin ettei pomoni ikinä antaisi - tai lääkäri kirjoittaisi minulle lupalappua jäädä hoitaamaan kotiin "toisen lapsia". Tajusin olevani vain ns. "kotiorja", joka hoiti kodin ja lapset, ja mahdollisti tälle yh-isille sen kauan kaivatun lapsivapaan.. Mies etsi sitten näillä vapaareissuillansa itselleen toisen naisen ;)..

      Ja lasten äiti: hän osasikin minua asiasta varoittaa, minä en vain kuunnellut tätä. Mieti siis todella tarkkaan, mihin saappaisiin olet astumassa jos/kun samaan talouteen asetutte! Vuoroviikot, vuoroviikonloput... Vuoropyhät ... Ettet vain huomaa olevasi lapsenlikka.

      Poista
  11. Sehän nyt on ihan normaalia, että huomio imartelee ja tekee itselle hyvän olon, kun saa jollekin purkaa omia fiiliksiään ja toinen on oikeasti kiinnostunut tai ainakin esittää uskottavasti kiinnostunutta.
    Omasta sitoutumisen tasosta (ja myös ihmisestä itsestään) toiseen taas kertoo se, kuinka helposti on valmis unohtamaan toisen, sen jo olemassa olevan ihmisen kun elämään astelee uusi ja mielenkiintoinen ihminen.
    Niitä tilanteita elämässä tulee eteen useampia. Jos vakavissasi joudut miettimään mitä haluat ja kenen kanssa, niin ehkä se kertoo siitä ettet ole valmis vielä mihinkään vakavaan kenenkään nyt kuvioissa olevan kanssa.
    Mutta jos päätät ettet haluakaan Mikkoasi nyt enää, kun tämä kohta ilmeisesti olisi kokonaan sinun, niin kerro se hänelle suoraan ennen kuin hän jättää vaimonsa takiasi. Jotta hänellä on halutessaan mahdollisuus valita toisin ja koittaa pelastaa avioliittonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä oo valmis unohtamaan Mikkoa. Sitä en halua, enkä siihen edes pystyis.

      Mulla on vaan niin sekavat fiilikset, kun kaikesta kauan haaveilemasta ja puhutusta on ihan just tulossa totta..ja se on pelottavaa, tuntuu et oon yrittäny valmistautua siihen kaikin mahdollisin tavoin, mut silti en oo vielä läheskään valmis.

      Vaikka uskon, ettei kaikkeen voikaan olla valmis, vaan valmiiksi tullaan elämällä ja kasvamalla siinä tilanteessa.

      Ahistaa meidän tulevaisuus ja kaikki siihen liittyvät asiat ja ihmiset. Ja silti samalla tuntuu, etten malta odottaa miten ihanaa meille tulee.

      Poista
  12. Kuulostaa hyvältä!Kattele ihan rauhassa miten tilanne etenee.Ja anna sen edetä tän uuden ystävän kanssa, älä sulje siltä ovea.
    Tuli siitä sitten mitään tai ei, anna suhteelle (oli se sitten ystävyys-ta jotain enemmän) ainakin mahdollisuus.Et ole mitään velkaa Mikolle (edelleen naimisissa olevalle miehelle) etkä kenellekkään muullekkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en tiiä.. :/ Tuntuu niin hölmöltä ajatella, että oon just saamassa sen, mitä oon pitkän aikaa odottanu ja nyt sit hylkäisinkin sen kaiken yhden ymmärtäväisen ja ihan ihanan ihmisen takia?

      Ei..

      Poista
  13. varattuun naimisissa olevaan sekaantujia kutsutaan huoriksi,lumpuiksi jne, haluatko oikeasti karkki olla huora....?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epävarmat kotirouvat kutsuu, ja niiden kutsumiset ei vois mua vähempää kiinnostaa.

      Huora en halua olla, enkä sitä niin kauaa olekaan, kunnes otan rahaa seksistä. Ja niin ei tule koskaan käymään.

      Poista
    2. Oon kyllä muutamaan otteseen kuullut miestenki suusta, et toiset naiset ei oo vaan vaimo- ainesta, vaan lumppuja. Ootko varautunut oikeesti siihen et jos tää vaimo on niin hullu ku Mikko väittää niin ettei se oikeesti sylje sua päin näköä joka kerta ku näätte? Mitäs jos se aivopesee lapset vihaa sua? Sun kotis töhritään murrosikäisten toimesta jollain kanamunilla tai autoos raaputetaan " huora" tai kaupassa lapset alkaa huutaa sulle et " turpa kiinni, huora, " ootko varautunut tälläsiin? Jos se vaimo oikeesti on noin sekasin, niin ei olis eka joka keksis jotain tollasta.

      Poista
    3. Entäs ne hajuvedet ja viinapullot?

      Poista
    4. Olet väärässä, huoraksi kutsutaan ihmistä joka myy itseään ammatikseen, eli ottaa seksistä maksua. SE on huora.

      Poista
    5. Ei tässä kukaan huora ole, mutta Mikko ja Candy ovat tehneet huorin, siitä ei pääse mihinkään. Kuinka iso synti se sitten on, monethan sitä tekevät :)

      Poista
    6. "Entäs ne hajuvedet ja viinapullot?"
      Jaahas, tämän perusteella olemme kaikki huoria (olettaen, että on joskus seurustellut/seurustelee).

      Se, joka ei ole ikinä saanut poikaystävältään lahjaa/tuliaista/yms, heittäköön ensimmäisen kiven ;)

      Poista
    7. Itse parikymppisenä sain tietää isäni pettäneen äitiäni vuosia yhden lumpun kanssa. Se lumppu on bimbo ja isäni törkeä. Ehkäpä ne Mikon lapset on niin pieniä, että ne tottuu siihen ajatukseen, että on ihan normaalia päättää avioliitto jos parempaa persettä tulee eteen. Eihän avioliitto tänä päivänä olekaan mikään oikea lupaus.

      Poista
    8. Olipas törkeä kommentti. Olen pahoillani.

      Poista
    9. Ei se ollut törkeä. Vaan antaa Candyllekin ajattelemisen aihetta.

      Poista
  14. Mietippä nyt vähän. Mikko on pettäjä ja voi varmasti pettää uudestaan, sinuakin monen monta kertaa. Kannattaako sellainen mies?

    Jos sulla olisi siinä mahdollisuus aloittaa OIKEA suhde jonkun kanssa, johon sinulla on myös tunteita, niin tottakai kannattaa kokeilla siipiään sen miehen kanssa.

    Mikko saattaa pyörittää sua vielä vaikka kuinka kauan ja sitten sua kuule vituttais ja pahemman kerran kun olet päästänyt sen toisen menemään.

    Jos et halua sen kanssa enempää, lopeta se tunteilla leikkiminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka vaan voi olla pettäjä ja ajautua siihen tilanteeseen, että törmää varattuna ollessaan ihmiseen, joka vie jalat alta ja johon rakastuu.


      Pettäminen on väärin, mutta se on inhimillistä ja luonnollistakin. Sitä en tietenkään toivo kenellekään sattuvan, enkä tietenkään itsekään halua joutua tulemaan petetyksi, mutta niin voi käydä kenelle tahansa, puolisosta riippumatta.

      Eli sanomalla, että Mikko on pettäjä ja se voi pettää uudestaan, sanon että niin on ja voihan siinä niinkin käydä. Tähän voin lisätä, etten tiedä onko sulla puolisoa vai ei, ja onko se pettänyt sinua vai ei, mutta voin sen sanoa, että pettäähän se kuitenkin voi.

      Sitten voidaankin kysyä toisiltamme, että kannattaako meidän ylipäätään ryhtyä suhteeseen yhtään kenenkään kanssa, koska kuka vaan voi pettää? Kannattaako sellainen?

      Poista
    2. Minulla on ollut puoliso jo vuosia, eikä ole pettänyt. Ja voin sen varmuudella sanoa.

      On myös hyviäkin miehiä olemassa, miksi tyytyä huonoon jos on vara valita?

      Poista
    3. Olen sun kanssa Candy samaa mieltä siitä, että kuka vaan voi pettää. En myöskään usko, että pettäjä on aina pettäjä.

      Sen sijaan se, että ylläpitää kahden vuoden ajan sivusuhdetta avioliiton aikana ihan puhtain omatunnoin, kertoo ihmisestä jo jotain ikävää. Etenkin kun syyt pettämisen pitkittämiselle ja vaimon kusettamiselle todennäköisesti liittyvät kuitenkin omaan napaan.

      Jokainen toinen nainen uskoo olevansa niin ihmeellinen, ettei hänelle käy kuten ensimmäiselle naiselle.

      Poista
    4. "Pettäminen on väärin, mutta se on inhimillistä ja luonnollistakin."

      Luonnollista? Kertoisitko tarkemmin, mikä siinä on luonnollista? :D

      Poista
    5. Samaa mieltä täälläkin ollaan. Jos parisuhteessa ollessani törmäisin ihmiseen johon rakastuisin laittaisin poikki sen edellisen kanssa. Miksi pitää jäädä roikkumaan? Ja eikö vaimo ansaitse edes sen verran kunnioitusta, että saisi itsekin jatkaa elämäänsä?

      Ei kuulosta kovin reilulta, että toinen käy läpi eron ja suunnittelee uuden elämän ja vaimolle totuus isketään päin kasvoja kuin märkä rätti. Jos nyt edes isketään.

      Ja 18-vuotias ei ole aikuinen. Täysi-ikäinen kyllä ja vastuusta omista teoistaan, mutta kyllä se lapsellisuus silti usein näkyy. Ja niin pitää ollakin, elämä se opettaa.

      Poista
    6. Muistathan kändi sitten kun mikko löytää uuden teinipimpin, että toivotat heille onnellista yhteielämää, ja pyrit kaikin mahdollisin keinon saamaan heidän suhteelle onnellisen alun :) Hehän on rakastuneita, pettäminen on siis oikein! Muista ettet anna yhtä ainutta pahaa sanaa heitä vastaan, hehän vain noudattavat luonnonlakeja ja ovat rakastuneita! :)

      Poista
  15. Tsiisus mikä pissi tää Candy on, 18v täyttää ja luulee niin olevan aikuista että. Vielä vanhemman oloinen. karkki sä olet täys pentu kaikilta osin vaikka sulle tissit ja pillu on kehittynytkin, ja niiden perään tää Mikko on ja siksi kun et ole aikuinen sua voi hän kusettaa mielin määrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Candy oot loistava :D
      Nauroin ääneen

      Poista
    2. Nyt heitit Candy loistavan! :D

      Poista
    3. :D reps kops kakka ja pissi.
      t.nainen 33v

      Poista
  16. Vittu luovuta jo sen Mikon suhteen ja ota tämä uusi. Teidän suhteesta ei kuitenkaan tule mitään, sillä minähän tunnetusti tiedän kaiken.

    Ellei tämä uusi kaveri ole myös naimissa... :DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on pakkomielle päästä toisen perheeseen, nothing else.

      Poista
  17. Anna itsellesi aikaa miettiä mitä haluat. Sulla ei ole kiire, kyllä se oikea polku löytyy.
    Ehkä johtuu vielä iästä se, että et juuri kun olet miettinyt suunnitelmat valmiiksi tajuatkin ettet ole vielä valmis? Tai olethan monesti sanonut että olet ikäistäsi vanhempi yms, mutta silti. (Arvailen vain...)

    Miinuksia siinä Mikon jutussa on vaan sen lapset, jotka tulee AINA menemään edelle. Mutta se toinen suunta... Se on vasta alkanut ja ekä se onkin vain jotain "huumaa" näin alussa.

    Ikäeronne Mikon kanssa ei ole edes paha. Suhteenne Mikon kanssa ei ole edes kovin monimutkainen. Ja olet tapaillut Mikkoa pitkän ja tunnut aidosti rakastavan häntä.

    Pidä molemmat vaihtoehdot avoimina, Mikollakin oli kaksi naista samaan aikaan. :)

    Älä kiirehdi, löydät kyllä tien. Haleja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viisaasta kommentista :)

      Halit vastaanotettu ja lähetän niitä takas sinne <3

      Poista
    2. Ai kun ihanaa... Lässyn lässyn

      Poista
  18. Hahaa, näppärär tapa lopettaa tarina, löydätkin toisen vaikka oot niiin in love ollut ja vuosituhannen rakkaustarina =D
    EIpä tartte miettiä miten jatkat tarinaa kun julkistatte suhteen jne kun oot jo puhunu ittees pussiin niin mont kertaa..
    Hitto et oot läpinäkyvä =D

    VastaaPoista
  19. Ehkäpä uusi tunteesi kertoo siitä mitä moni on yrittänyt sinulle matkan varrella jo sanoakkin: valmiin paketin saaminen ei ole niin yksinkertainen juttu ja paljon tärkeitä asioita jää kokematta kun pitää astua valmiiseen, eikä ihan niin yksinkertaiseen elämään. Se mitä Mikon kanssa nyt koet on se elämän aurinkoinen puoli, jokainen aikuinen tietää, että elämä ei ole tuollaista, OIKEA elämä. Jos sinun ja Mikon kuvio jatkuu joudut olemaan aikuinen jonka riippana on lapset ja ex vaimo, pahekusvat sukulaiset ja ystävät ja aikuinen mies joka on tottunut siihen että rinnalla on aikuinen nainen (ja sitten se mukava nuori "viihdyke" jonka kanssa voi viellä hetken kuvitella itsekkin olevansa se 18v hullu ja villi poika... mutta oikea elämä on harvoin vain helppoa ja kivaa, eväsretkiä ja salaisia tapaamisia,muhinointia naapureiden leikkimökeissä tms. Oikea elämä on sairastavia lapsia, ongelmia, huolia jne. jne. Ja aina on se vaara, että myös Mikko keksii syitä toisensa perään miksi viellä vähän odottaa, sillä hän on jo aikuinen ja tietää kokemuksesta sen mitä sinä et voi viellä tietää. Jos muutatte yhteen hän tietää että suhteenne muuttuu lopullisesti eikä se enää ikinä ole samanlainen jännittävä juttu kuin nyt, sekin muuttuu arkiseksi ja tylsäksi... Vaarana on myös se, että jos Mikko on ihminen joka tarvitsee tuota tunnetta ikuisesta nuoruudesta niin hän jossainvaiheessa elämänne muututtua arjeksi etsii itselleen uuden nuoren tytön, sen 15v jonka rinnalla sinä 18 tai 19 tai 20 tai 25 vuotiaana olet jo vanha ja tylsä. Voitko olla varma siitä että näin ei kävisi?

    Itse sinun ikäisen tytön äitinä suosittelen että mietit todella tarkkaan, varsinkin kun tuo ystäväsi on ilmeisesti enemmän itsesi ikäinen. Olisiko sittenkin helpompi luoda se oma, ikioma paketti ihmisen kanssa joka on samassa elämäntilanteessa kuin sinäkin? Teillä olisi mahdollisuus luoda oma elämänne tasa-arvoisista lähtökohdista ilman kaikkia niitä ylimääräisiä rasitteita mitä kuvio Mikon kanssa tuo tullessaan ja mikä todennäköisesti lopulta ennemmin tai myöhemmin kaataa suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos neuvovasta kommentista, pistän muistiin kirjoittamaasi ja mietin kyllä tarkkaan.

      Tuohon on pakko kommentoida, ettei Mikko ole ihminen, joka tarvitsis nuoruudentunnetta ja ettis aina uuden nuoren salarakkaan.
      Mä olen sen ensimmäinen ja luultavasti myös viimeinenkin sekä nuori että salarakas.

      Se nyt vain sattu ihastumaan ja rakastumaan muhun, ei tässä ole mukana mitään tollasta kieroutunutta "tahdon imeä nuorta elinvoimaa nuorista tytöistä, aaahh!!"-kuviota taustalla.

      Poista
    2. Et voi tietää oletko edes ensimmäinen jonka kanssa pettää ja tuletko olemaan viimeinen.

      Poista
    3. Mutta eikö teidän suhde nimenomaan alkanut vähemmän vakavalla pohjalla?
      Itse pitäisin saman asenteen yhä, ottaisin leppoisasti, ihan vaan tutustuen uuteen mieheen. Ei siinä tutustuessa ainakaan menetä mitään.

      Poista
    4. Kuvitteletko oikeesti et miehet joilla on fetissi nuoriin salarakkaisiin kuuluttaa sen jossain lehdessä? Itse sanot ettei kenestäkään voi tietää, joten säkään ei voi TIETÄÄ näitä asioita Mikosta! Jos sille tää on joku fetissi niin se osaa kyllä sanoa ja esittää just tollasta viatonta ja ensikertalaista hemmetin hyvin. Sehän siinä on ideana, että sä uskot sen juttuja. Noi asiat on kaikki sen sanoja ja se todistettavasti kykenee valehtelemaan. Siihen harva mies pystyy, että valehtelee ja salailee noin pitkään asioita. Katsos kun on oikeasti olemassa romanttisia, hyvätuloisia miehiä, joiden moraali ei hyväksy pettämistä ja he eroaisivat huonosta liitosta, jos rakastuisivat toiseen ja vasta sitten aloittaisivat suhteen tämän uuden kanssa. Ja näitä miehiä on PALJON. Miksi sä oot tollasten selkärangattoman matelijan kanssa? Etkö sä vain saa parempaa? Ne kivat, hyvännäköiset ja kohteliaat sinkku miehet ei kai vaan sit oo kiinnostuneita susta kun sä oikeesti kuvittelet että toi Mikko on jotenki helmi?

      Poista
    5. Kändi on niin koukussa juuri tohon Mikkikseen, kun ei vielä ole ikänsä puolesta oikein ehtinyt muihin tutustua. Ja vanhemman miehen sanoihin on helppo luottaa nuoren pimun. Hän ajattelee Mikkoa niinkuin omia vanhempiaan=aikuisia, ei valehtele. Kändi ei ole vielä oppinut, ettei kaikki aikuiset ole niinkuin isä ja äiti.

      Poista
  20. Mä olen kauheasti miettinyt tätä teidän asetelmaa. Ja erityisesti tätä minkä nyt kirjoitit. Mitä jos tulee joku toinen, joka tahtoisi sut, mutta sä olet luvannut itsesi mikolle?
    Mikä on se ratkaiseva tekijä, joka saa Mikon jättämään vaimonsa ja viettämään sun kanssa loppuelämänsä? Mitä hän odottaa? Että hän jää kiinni vaimolle? Sopivaa elämäntilannetta, mikälie se onkaan? Mitä jos hän totuuden paljastuttua valitseekin vaimonsa? Ja sä olet jättänyt mahdollisen elämäsi rakkauden Mikon takia.
    Tämä uusi tuttavuus kuitenkin vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta. Ei ole mitään parempaa, kun täydellinen hiljaisuus joka tuntuu hyvältä. Eikä tarvitse sanoa mitään. Muistan kyseisen fiiliksen hyvin oman mieheni kohdalta, jo tapaamisen iltana suunnittelimme kiertävämme maailman 7 ihmettä yhdessä, niin yhteen meidän kemiat osui. Polku vei kiertotietä, mutta yhdessä.

    Jokatapauksessa musta olisi oikein valita. Joko sä haluat Mikon, tai sitten tän toisen. Koska molempia et voi saada kokonaan. Ja haluathan sä kokonaan oman miehen? Ehkä voisit ottaa välimatkaa molempiin hetkeksi, ja katsoa mitä sydän sanoo?
    Sulla on kuitenkin paljon kokemuksia Mikon kanssa, mutta ei kuitenkaan täysin omia kokemuksia. Teitä on aina varjostanut pelko, että jäätte kiinni. Mitä jos Mikko on sun kanssa vaan jännityksestä? Hiillostaisin ehkä vähän Mikkoakin. Tää päätös voi ratkaista sun koko loppuelämän!
    Jokatapauksessa, voimia ja viisautta päätökseesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tulee toinen, joka tahtois mut, niin siinäpähän tulis. Jos mä tuntisin edelleen Mikkoa kohtaan suurta rakkautta ja tätä toista kohtaan en mitään, niin se toinen jäis vaan haluamaan, muttei saamaan.
      Ei siinä sen kummempaa. Inhottavaa kyllä, on tullut toinen joka haluaa mut, mä tunnen Mikkoa kohtaan rakkautta ja kiintymystä, mutta ehkä samalla hieman ihastusta tätä toista kohtaan.
      Tai en tiedä, ei se välttämättä oo ihastusta edes, voihan se olla ihan vaan kaverillista kiintymystä. Tuntuu, et tulkitsen näinä aikoina vähän kaiken väärin, kun päässä myllää näin isojen asioiden edessä ollessa aikamoisesti.

      Ratkaiseva tekijä Mikon vaimonsa jättämiseen on rakkaus mua kohtaan. Yks ja ainoa asia, jonka ympärille kaikki on rakentunut ja minkä takia kaikki on tapahtunut ja tulee tapahtumaan.
      Niin yksinkertasta. Loppuelämästä tosin en voi mitään vannoa ja rakkaus voi muuttua joksikin muuksi tai olla muuttumatta. Loppuelämän näkee vaan elämällä, kai..

      Ollaan odoteltu sopivaa hetkeä ja se on ihan kohta. "Sopiva hetki" pitää sisällään paljon asioita ja seikkoja, joita en oo täällä blogissa kertonut, enkä varmaan koskaan tuu kertomaankaan.

      Mä haluan Mikon, mutta oon vaan hämmentynyt tän toisen ihmisen kiinnostuksesta. Eiköhän tää ole aika nopeesti ohimenevää, jos niin haluan. Mut haluanko, se onkin sit eri juttu.

      Ja kyllä, oman miehen haluan. Toiste en aio jakaa miestäni kenenkään muun kanssa. :) Tää yks kerta riittää ja tästä kaikkien toiveiden ja odotusten mukaan se mies mulle jääkin ihan ikiomaks mahdollisimman pitkäks aikaa.

      Poista
    2. Olet aiemmin antanut ymmärtää, että tuo "sopiva hetki" liittyy jollain tavalla vaimoon: että on hänen parhaakseen, ettei Mikko eroa hänestä vielä. Uudemmista kirjoituksistasi on sen sijaan paistanut läpi, että "oikea hetki" tarkoittaa pelkästään sinun tulemistasi täysi-ikäiseksi. Tällöin siis suhteenne muuttuu ulkopuolisten silmissä hyväksyttävämmäksi. Onkin aika tekopyhää, että olet antanut ymmärtää odottamisenne olleen jollain tavalla epäitsekästä muiden parhaan ajattelua. Todellisuudessa olette "ajatelleet vaimon ja lasten parasta" odottamalla täysi-ikäiseksi tuloasi, jotta Mikko ei täysin menettäisi kasvojaan sukulaistensa, työkavereidensa jne silmissä.

      Mitä tulee itse uusimman bloggauksesi sisältöön: Se, että edes harkitset ryhtymistä suhteeseen toisen miehen kanssa aivan sen kynnyksellä, kun Mikko on eroamassa vaimostaan, kertoo paljon. Leikit vakavilla asioilla ilmeisen ymmärtämättömänä siitä, miten paljon on pelissä. On täysin luonnollista, että ihmiselle tulee elämässään vastaan useita kiinnostavia, potentiaalisia kumppaneita. Sinun kohdallasi pelissä ei ole kuin suhde Mikkoon. Mikolla sen sijaan on pelissä enemmän - kokonainen perhe. Olet aiemmin kertonut, että Mikko pitää vaimoaan "varalla", koska ei voi uskoa sinun oikeasti sitoutuvan häneen lopullisesti. Se on selkeä osoitus siitä, ettei hänen avioliittonsa ole niin huono kuin hän on perheriitojen jälkeen tai sympatiaasi saadakseen antanut sinun ymmärtää.

      On ihan mahdollista, että Mikko on rakastunut sinuun, mutta rakkaus on paitsi täysin subjektiivinen käsite, myös usein riittämätön syy lähteä särkemään perustuksia kokonaiselta elämältä.

      Poista
  21. Onko tää uusikin varattu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän "uuden" elämäntilanteita en aio kertoa täällä. :) Kaikki seikat ja tiedot hänestä jääköön täysin lukijoiden pimentoon.

      Poista
    2. No älä kerro;) Mutta JOS tämä mies on myös varattu, älä edes harkitse! Ihan sun omalta kannalta ajateltuna, jos varattu mies (sua jonkin verran vanhempi) tietää et olet kauan ollut sivusuhde toiselle samanlaiselle, niin hän ei varmasti susta muuta halua kuin just sen sivusuhteen... Mikon kohdalla ehkä voi kyse olla muustakin, tosin, kröhöm, ihan oikeasti susta tuskin ainakaan vielä on ns äitipuoleksi kenellekään, että mikäli nyt ikinä avoimesti yhteen päädytte, niin älä hyvä lapsi ainakaan yhteenmuuton kanssa pidä kiirettä! Se on: mikäli tämä tarina on tosikaan, luonnollisesti.

      Poista
  22. Candy, kyllä se kertoo jostain. Minusta vain tuntuu, tai minua pelottaa, että sinä olet koukussa "jännittävyyteen"; en tiedä pitääkö se paikkansa. Ja juu, totta kai mahdollisuuksia avautuu, etenkin sun iässäsi... Nyt olisi aika pysähtyä ja miettiä oikein kunnolla. Muuten mulle tulee mieleen, että olet kohta jännityksestä elämisen koukkuilussa valmis kokeilemaan vaikka suhdetta naiseen.. Kerro pliide, että elätkö mielestäsi just tuosta jännityksen kaipuusta, ja ohjaileeko se sinun ihmissuhteitasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en mä nyt ainakaan niin elä jännityksen kaipuusta, että yrittäisin muuttaa itseäni heterosta bisseks jännityksen takia. :D

      Mutta kysymyksees en osaa täysin kyllä vastata. Voi olla, mutta onko sekään pahasta? Pieni jännitys pitää valppaana ja elämän no, jännittävänä tietenkin.

      Poista
  23. Mielestäni sinun ei pitäisi leikkiä uuden tuttavan tunteilla.
    Mutta jos hän on mielenkiintoisempi kuin Mikko -eikä hänellä ole vaimoa ja lapsia- niin kehottaisin tutustumaan häneen enempi, etenkin jos hän tietää Mikosta.

    Mikonhan ei tarvitse tietää uudesta miehestä, onhan hänelläkin vaimonsa..

    Ihan vaan mielenkiinnosta, onko tämä uusi mies se "Joni", josta olet aiemmin maininnut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hän ole mielenkiintoisempi kuin Mikko, mutta mielenkiintoinen ja enempi tutustumisen arvoinen kyllä. Ja kyllä, hän tietää Mikosta.

      Ei ole sama.

      Poista
  24. Ehkä alat alitajunnassasi ajatella, ettet voi saada Mikkoa kokonaan itsellesi. Jos jotenkin epäilet, ettei Mikko jätäkään perhettää ja valitse sua. Ehkä tilanne on sunkin mielestäsi jo jatkunut liian pitkään samanlaisena, tapahtumatta mitään uutta mm. että sinä ja Mikko voisitte muuttaa yhteen asumaan ja unohtaa sen vaimon. Olisi kiva kuulla ihan suoraan, miten teillä menee, mitä Mikolle kuuluu kun nämä viimeisimmät postaukset olet kirjoitellut vähän ympäri pyöreästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottapuhuen en mä Mikkoa täysin 100% itselleni koskaan voikaan saada. Sen mukana tulee sen lapset, jotka ns. "vie" osan Mikosta multa.

      Tosin mä oon kyllä sen asian suhteen täysin ok.

      En mä epäile sitä, etteikö se jättäis perhettään. Se on nyt viimeaikoina niin innoissaan puhunu meidän lähestyvästä yhteiselosta, et mä yllättyisin nyt kyllä todella paljon, jos se ei yhtäkkiä haluaiskaan jättää vaimoaan.

      Olisi varmaan ja ympäripyöreästihän mun on pakko olosuhteiden pakosta kirjottaakin. Tuntuu vaan, etten halua kirjottaa mun ja Mikon tekemisistä ku joku outo syyllisyys kalvaa mua ja niistä kirjottaminen tuntuis niin...tekopyhältä.

      Poista
  25. höh toivoin jo että oisit ihastunu naiseen :I

    VastaaPoista
  26. Voi kultaseni.
    Olet niin nuori, älä vielä tuon ikäisenä sitoudu mieheen, joka on niin vanha. Sinun kuuluu rakastua, kyllästyä, erota, rakastua uudelleen, viettää hauskaa sinkkuelämää opintojen ohessa, tehdä kaikkea sitä mitä nuoret tekee, että kasvaisit kokonaiseksi aikuiseksi, jolla oli hauska nuoruus jota muistella.

    Sinun ei ole vielä aika asettua vanhan miehen kanssa aloilleen uusperheen äidiksi. Kun kielletyn hedelmän maku sinun ja Mikon suhteesta häipyy ja arki astuu näyttämölle, kadut ja katsot kateellisena kun tyttökaverisi viilettävät ympäriinsä ja sinä mietit mitä tuoda kaupasta kun on Mikon lasten vuoro olla teillä viikonloppu.

    Elämä tarjosi sinulle lahjan tämän toisen miehen muodossa, jos hän ei ole mikään kääkkä, ota lahja ilolla vastaan. Ota vaikka aikalisä suhteesta Mikon kanssa ja tapaile tätä uutta. Mutta älä sitoudu heti häneenkään. Ja kerro rehellisesti Mikolle missä mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, ei Mikko oo vanha mies :( Vaan mies parhaassa iässä!

      Puhut kyllä ihan asiaa, mutta eikö hauskaa nuoruutta voi elää seurustellessakin? Ei mun tarvitse muuttua tylsäks ja apaattiseks Mikon kanssa ollessa, päinvastoin - sen kanssa oon jo kokenut elämäni huikeimpia juttuja ja reissuja, joita voin vanhana muistella.

      Mikko ja sen lapset eivät tarkoita, ettenkö vois elää elämääni ja tehdä asioita, joita tähänkin asti. Lapset varmasti rajottaa niitä osakseen, mutta ei lopeta mitään.

      Poista
    2. Olen sinänsä sitä mieltä, ettei ylhäältäpäin voi asettaa mitään normeja siitä, miten missäkin iässä "kuuluu" elää. Olet myös oikeassa siinä, etteivät lapset tai vanhempi mies estä elämistä, hassuttelua, seikkailua tms.

      Olennaista onkin se, että eläessäsi uusperheen äitinä, elät uusperheen ehdoilla. Voit mennä ja hassutella silloin, kun se sopii muulle perheelle. Etukäteen sinulla voi olla korkeintaan hataria kuvitelmia siitä, mitä todellisuus tulee olemaan. Todellisuus uusperheessä on - poikkeuksetta - sitä, että omista tarpeistaan ja menoistaan joutuu tinkimään aivan valtavasti ja ottamaan pienissäkin päätöksissä huomioon monien osapuolten mielipiteet.

      Sinulle ovat neuvoja yrittäneet antaa ne, jotka ovat oikeasti kokeneet uusperheen arjen. Eivät he yritä sanoa, että elämäsi loppuu tai muuttuu 24/7 tylsäksi, vaan että se muuttuu totaalisesti ja että joudut ottamaan kannettavaksesi aivan valtavan vastuun. Käsitykseni siitä, ettet aivan tiedä mihin olet ryhtymässä, ei perustu ikääsi vaan siihen, mitä olet itse täällä kirjoittanut. Mutta jokainenhan tietysti haluaa ajatella tekevänsä itse poikkeuksen sääntöön...

      Poista
    3. Mies parhaassa iässä nyt - entäpä viiden vuoden kuluttua? Tai kymmenen?

      Kannattaa nyt vähän miettiä... Kirjoittamasi perusteella olet kaunis ja aikuismaisen näköinen, etkö muka saisi ketään muuta parempaa ja nuorempaa miestä? Eläisit ilman huolia toisen lapsista, tulevasta ex-vaimosta ja ikäeronne tuomasta haloosta.

      Poista
  27. Miksi pitäisi alkaa leikkiä toisen miehen tunteilla, jos tämä ei sinua tarpeeksi kiinnosta? Kertoo sinusta paljon ihmisenä, että edes harkitset tuollaista.

    Mikko on _naimisissa_, ollut ties kuinka kauan. Sinulla on täysi oikeus tapailla myös muita miehiä. Tosin sitten tuosta sinun ja Mikon suhteesta tulee vielä pienemmällä todennäköisyydellä yhtään mitään, mutta ehkä haluat ottaa riskin.

    Saako udella, onko tämä toinen mies samaa ikäluokkaa kuin Mikko?
    ^
    Komppaan täysin

    VastaaPoista
  28. Älä anna miesten pistää päätäsi pyörälle, jos olet koulusi käynyt luokka/vuosi normaaliaikataulussa, sulla on kirjoitukset edessä ensi keväänä -tai ehkä jotain jo nyt syksylläkin. Ajattele itseäsi ja tulevaisuuttasi. Lukion jälkeen on hankittava vielä koulutus ammattiin. Jos huonosti käy, juutut parisuhteeseen ja teet jotain hanttihommia ja aluksi se voi tuntua kouluputken jälkeen just siltä,mmitä olet aina halunnut, aikuiselta ja omalta kodilta. MUTTA, kun pääset lähelle kolmea kymppiä alat miettimään, että tässäkö tämä oli? Etenemismahdollisuudet nolla, ankeaa taviselämää lähiössä joko omien tai omien ja Mikon lasten kanssa.
    Kaikki kukkahattutädit aina paasaa, että nuorena on opiskeltava ja matkusteltava ja se on ihan totta. Paha irtautua enää lähiöympyröistä. Keskity omaan uraasi, katsele maailmaa ja nauti miehestä tai miehistä ilman sitoumuksia. Lue vaikka Kotirouva Lontoossa-blogia, ai että itseä harmittaa, ettei tullut nuorempana lähdettyä seikkailemaan. Tulevaisuudella on sulle muutakin tarjottavaa kuin nakit ja muussi laivan cafeteriassa ja yöpyminen b-luokan hytissä. Leikkimökissä paneskelun sijasta vosit rakastella jahdissa Ranskan rivieralla!
    GO GIRL GO!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Mustahan ei mitään lähiömammaa saa kirveellä pakotettunakaan!

      Mutta kiitos kommentistas, älä kuitenkaan huoli - mä tähtään kyllä huipulle! ;)

      Poista
    2. Vai ei oo lähiömammaa tulossa... Missäköhän meinaatte sit asua, kun lapsiakin pitää ajatella? New yorkissa kattohuoneistossa? Eiköhän sun paikkas oo lähiössä, missä on lapsille hyvät olot ja koulut, jne... Lapsia kun siinä täytyy ajatella. Te ette oo Mikon kanssa vapaita edes muuttamaan minne haluatte, koska Mikon lapsien ja exvaimon takia. Teidän täytyy aina asua niitä lähellä.. Ja tietäsit vaan millasta on lasten kanssa matkustelu. Vai luuletko et tulevaisuudessa saatte aina kaikki sopimaan niin et jos huvittaa jonnekki lähteä niin sillo teillä ei oo Mikon ja vaimon lapset teillä?

      Poista
    3. Sinäkö tähtäät korkealle, ja hah, sinä tähtäät vain ja ainoastaan luuseri ukon jalkavaimoksi, etkä mihinkään muualle.

      Poista
    4. Jos lapset jää Mikolle heillä on kyllä täysi oikeus muuttaa mihin vaan :) ja Mikolla yksinkin, jos vaan haluaa.

      Poista
    5. "Te ette oo Mikon kanssa vapaita edes muuttamaan minne haluatte, koska Mikon lapsien ja exvaimon takia. Teidän täytyy aina asua niitä lähellä.."

      jaa, ei kukaan vaan oo kieltäny mun isää muuttamasta kauas pois täältä?:D ja silti pystyn näkee sitä ja matkustaa sen luo :)
      turhaa pelottelua tämmöset.

      Poista
  29. Aivan sama onko samaa ikääluokkaa kuin Mikko, iällähän tässä nyt ei niin suurta merkitystä ole. Mutta se, että onko tämä toinen mies myös naimisissa ja onko hänellä lapsia on aika ratkaiseva asia. Jos hänellä ei ole niin järjellä ajeteltunahan tämä toinen mies olis Candylle kuin taivaanlahja. Ei joudu siihen kodinrikkoja asemaan, Mikon lapset saavat pitää molemmat yhdessä olevat vanhempansa jne. Jos Candy nyt jättäis Mikon niin veikkaisin että Mikko lähtis työstämään hänen ja vaimonsa välejä uudelleen kuntoon.

    Koska Mikko on naimisisssa eli 2 naista samaan aikaan Candyllä on minusta aivan yhtäläinen oikein tapailla tätä uutta miestä. Mutta ÄLÄ tee tätä vain kiusataksesi Mikkoa/tehdäksesi hänet mustasukkaiseksi ja leikkiäksesi vain tämän toisen miehen tunteilla. Jos olet aidosti hänestä kiinnostunut suosittelen tutustumaan häneen lisää. En ehkä menis kuitenkaan kertomaan Mikolle tästä uudesta miehestä, ota vähän hajurakoa/taukoa MIkkoon ja katso millaiselta tunnostais elämä tämän toisen kanssa. Tuo miten kuvailit ""ihankun oisin aina tuntenut sut"-fiiliksen" on niin tuttua! Itsekin olin vuosikausia sinkkua, olin masentunut ja elämä oli muutenkin päin sanonko mitä... Ja hupsis jostakin vain putkatki elämääni nykyinen mieheni joka herätti heti ensitapaamisesta fiilikset että "tuon kanssa ollaan käsikädessä vielä vanhainkodissa" :) Olemme onnellisia ja molemmat olemme niin sielunkumppaneja toisillemme kuin vain voi olla.
    Kannattaa kuunella omia tunteita ja antaa niille aikaa. Älä tee mitään hätiköityä. Älä hätiköiden laita kävelemään tätä uutta miestä, mutta älä myös hätiköiden jätä Mikkoa. Ota etäisyyttä Mikkoon ja tutustu rauhassa tähän uuteen tyyppiin miltä tilanne alkaa tunnostaan.
    Kaikista ihanteellisintahan olis, että sä alkaisit tän uuden tyypin kanssa seurustelemaan JOS tämä ei ole naimisissa eikä hänellä ole lapsia. Mikko jäisi perheensä kanssa ja ainoa jonka sydän särkyisi olisi vain Mikko, lapset saisivat pitää perheensä ja Mikko ja vaimo aloittaisivat uudelta pohjalta...

    VastaaPoista
  30. EHKÄ olet saamassa valmiin paketin. Älä tuudittaudu siihen uskoon, että Mikon ja vaimon ero on väistämätön. Ei välttämättä ole ja saat kuulla tulevaisuudessa vain lisää syitä miksi ei vielä voi erota.

    VastaaPoista
  31. Voi hyvää päivää :DDDd Ei mulla muuta.

    VastaaPoista
  32. Eksyin tänään yhdelle foorumille ja luin sieltä järkytyksellä kuinka pitkälle joillakin on mennyt tämä salapoliisi touhu! Menin kyllä aivan sanattomaksi, mutta löysin sitten tämmösen kommentin sieltä joka kuvaa täysin sitä, mitä en osannut sanoiksi pukea. TOIVON SULLE C KAIKKEA HYVÄÄ! <3 -minttu

    "Pelottavaa tämä nettinykyaika, kun ihmisten kyttääminen on niin helppoa.

    Ennenaikaan kaltaisenne olivat ikkunoiden takana ja pihapuskissa kyttääviä stalkkereita. Nykyään sitten kytätään ja päivitellään minuutin välein ihmisten blogeissa ja kuvasivustoilla..

    Miten voi (aikuisia??) ihmisiä kiinnostaa toisten elämä niin paljon, että viitsitte selvittää jotain rahtilaivan reittejä, listata "Candyn" tuntomerkkejä ja kaikin mahdollisin tavoin kytätä ja tehdä salapoliisityötä..?

    Eikö teille ole missään vaiheessa tullut sellainen olo, että hei hetkinen.. Tää mun toiminta ei nyt kyllä ole enää kovin tervettä. Pysähtykääpä ihan oikeasti hetkeksi miettimään ja asettakaa itsenne tai jonkun läheisenne "Candyn" tilaan, vainotuksi teinitytöksi.

    Ja ennenkuin alatte paapattamaan että mitäs kirjoittaa julkista blogia, niin miksei saisi kirjoittaa ihan rauhassa, ilman että hullut akat on keräämässä joka kirjoituksesta todistusaineistoa tyttöä vastaan?
    Mistä voitte tietää, vaikka tämä tyttö olisikin joku teidän tuttu tai läheinen? Kuvitelkaa oma rakas lapsi tilanteeseen, jossa joukko verenhimoisia, draamanjanoisia korppikotkia haluaa aiheuttaa lapsen elämään pahaa?

    HERÄTKÄÄ! TOIMINTANNE ON SAIRASTA! SE TÄYTTÄISI JO RIKOSNIMIKKEEN!

    Itse blogin ja sen saamien kommenttien seuraaminen ei ole outoa, mutta se, että aletaan selvittelemään ihan naurettavia asioita ja listailemaan tytön tuntomerkkejä ynnä muuta, on jo todella sairasta. HÄVETKÄÄ!!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos minun tytär paljastuisi olevansa tässä tilanteessa, enemmän minua hävettäisi :/
      En minä ole kasvattanut tytärtäni tuollaiseksi. Moraalittomaksi ihmiseksi. Jonka mielestä on ok olla rikkomassa toista perhettä (vaikka pääsyyllinen on tämä Mikko) ja jonka mielestä on ok toimintaa pettää!!!

      Ja ps. en usko että täyttäisi vielä rikosnimikkeen.

      Poista
    2. mutta et silti kuitenkaan haluais, että joku aiheuttais jotain pahaa sun tytölle sen takia?

      Poista
    3. hiton hyvä tektsi! samaa mieltä :)

      Poista
    4. Aplodit Anonyymille 16.30!

      Se on käsittämätöntä, miten monelta puuttuu terve järki nykypäivänä. Onko se ihan oikeasti hyvä juttu, että aikuiset ihmiset vahtaavat jotain tuntematonta nuorta tyttöä netissä? Oikeasti?

      Tehkää elämällänne jotain ja kutsukaa vaikka se naapurin yksinäinen mummo kahville.

      Poista
    5. Ei, en haluaisi. En antaisi tietenkään kenenkään häntä satuttaa, en myöskään antaisi sen miehen jonka takia olisi nuoruutensa heittämässä hukkaan.

      Mutta silti olisin ihan perhanan pettnyt myös omaan tyttäreeni, jos hänen mielestään olisi normaalia toimia kuten Candy toimii.

      Ja ei, en minäkään ymmärrä miksi pitää nuoren tytön henkilöllisyyttä yrittää ottaa selville, mutta tiedän, että sekopäitä löytyy aina ja niin kauan kuin kirjoittaa julkisesti, ei näiltä välttämättä voi välttyä. Varsinkin kun on tällainen aihe. Eli myös tavallaan Candy itsekin ottaa sen riskin kirjoittaessaan tätä.

      ano. 18.54

      Poista
  33. "Siinä vaan kiehtoo jokin niin paljon, vaikka tuntuu et teen väärin Mikkoa kohtaan viettämällä aikaa ihmisen kanssa, joka on musta kiinnostunut ja joka saattaa yrittää mahdollisesti viedä mut Mikolta."


    mites mikon vaimo???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-in. Jotenkin aina Candylta unohtuu yhtälöstä tämä vaimo.

      Poista
  34. Ansaitset miehen, joka on varattu, sulle varattu. Anna mahdollisuus tälle uudelle tuttavuudelle. Teillä tuntuu olevan paljon enemmän yhteistä kuin sulla ja Mikolla.

    VastaaPoista
  35. Mikko tulee kiristämään ja kiusaamaan vielä pitkään, kun huomaa jääneensä kakkoseksi. Näe kaikki hyvät ihmiset sun ympärillä ja älä lähde Mikon pyöritettäväksi, olet ansainnut oikean ja ihanan poikaystävän.

    VastaaPoista
  36. Luin koko blogisi läpi ihan mielenkiinnosta ja mieli avoimena vaikken ikinä itse tälläistä hyväksyisi/tekisi itse /ikinä antaisi anteeksi...

    Ja nyt sen sanon: Ei tule tapahtumaan, ette "Mikon" tai kenenlie kanssa tule viettämään onnellista elämää yhdessä uusioperheenä. Niin kauan sulle on luvattu että siitä vaimosta erotaan, eikä vieläkään mitään tapahdu. Jos Mikkko sinua niin palavasti rakastaa eikä vaimolleen lämpeä yhtään niin ero olisi tullut jo aikaa sitten. Naimisissaoleva mies hyvin harvoin jättää vaimoaan syrjähypyn takia ja sinä hölmö uskot kaiken viikosta toiseen.

    Ja JOS niin kävisikin että Mikko eroaisi ja olisitte yhdessä, menisitte naimisiin jnejne. Mikä estää Mikkoa tekemästä tätä täysin samaa sinulle? Mahdat olla melko epävarma ITSESTÄSI kun roikut vanhemman varatun miehen perässä ja annat kohdella itseäsi kuin arvotonta lumppua.

    Etkä taida yhtään ajatella tätäkään kommenttia järjellä, olet vielä niin nuori että älä ihmeessä pilaa omaa nuoruuttasi tälläisellä. Tuskin julkaiset koko kommenttia mutta yhtä asiaa pyydän; Mieti asiaa, vaikka kuinka rakastaa, ei se rakkaus aina yksistään riitä.

    -Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisiin ihastuminen ja toisten haluaminen on luonnollista ja normaalia. Pettäminen sen sijaan ei ole. Pettäessään loukkaa ja epäkunnioittaa pahimmalla mahdollisella tavalla ihmistä, jota on papin ja suvun edessä luvannut rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä, eli joka on silloin tuntunut niin rakkaalta, että hänelle on voinut luvata loppuelämän uskollisuutta.

      Jotenkin on naiivia ajatella, että pelkästään "toiseen rakastuminen" ajaa pettämään. Jokaisella ihmisellä on maailmassa lukematon määrä ihmisiä, joihin voi tuntea voimakasta vetoa ja "rakastua." Avioliitto perustuukin tahtoon rakastaa, sitoutumiseen, siihen, että kunnioittaa toista. Monet luulevat rakkauden loppuneen, kun suhteeseen astuu arki, tylsyys ja rutiini. Ja se astuu suhteeseen aina, riippumatta siitä, paneskellaanko välillä leikkimökissä tai käydäänkö kylpylän luolastoissa hempeilemässä.

      Se, että joku toinen tuntuu kiehtovalta tai vetävältä tai että hänen kanssaan aloitetaan salasuhde, ei tarkoita, että hän olisi "oikeampi" tai rakkaampi kuin se alkuperäinen puoliso. Hän vain tarjoaa viehättävän pakotien ongelmista. Kun puolisossa tai avioliitossa jokin piirre ärsyttää, on helppo ajatella, että sen toisen kanssa kaikki olisi paremmin. Oikeasti näin ei tietenkään välttämättä ole, koska arkea sen toisen kanssa ei ole vielä koettu ollenkaan. Vain varastettuja hetkiä, jolloin kumpikin on parhaimmillaan.

      Jos mies ihan oikeasti kohtaa sen elämänsä rakkauden ollessaan jo naimisissa jonkun toisen kanssa, vähintä mitä hän voisi tehdä olisi jättää vaimonsa heti eikä paneskella suhteen alussa vasta 15-vuotiaan tytön kanssa yli kahta vuotta vaimon selän takana. Uskomattominta on, että hän ilmeisesti ajattelee toimivansa jotenkin vaimon edun nimissä.


      Tässä ei puhu katkera kotirouva, vaan nainen, joka on itsekin aiemmissa suhteissaan pettänyt kokien siis sekä sen syyt että seuraukset itse.

      Poista
    2. TÄYSIN SAMAA MIELTÄ!

      Poista
  37. Hmm. Mitähän mun piti sanoo..

    Toi kuulosti mielenkiintoselta käänteeltä, ja on ymmärrettävää, että oot aika hämmentyny uudesta tilanteesta.

    Sinuna ottaisin nyt aikalisän ja miettisin tätä asiaa ihan rauhassa. Tutustut rauhassa siihen toiseen, ja ihannetilanne ois, että pysyt molemmille rehellisenä, ite en pystyis olla kertomatta "Mikolle" jos sun tilanteessa oisin. Voithan kertoo jotain, että sulla on uus kiva kaveri. Tai voit sanoo, et haluaisit aikalisän ja olla tapaamatta kumpaakin vähään aikaan, näät kumpaa aattelet enemmän ja pystyt järjestelee ajatuksias.

    Ei se pettäminen oo luonnollista ja normaalia. Ite ainakin haluan semmosen miehen, joka pysyy uskollisena (sitä voi vaatia kyllä, jos on ite uskollinen) ja johon voin ihan täysin luottaa.

    Oot 17-vuotias, eli jos hyvin käy ni sulla on elämää eessä vielä ainakin 80 vuotta. Mieti sitä. Oot eläny ihan murto-osan elämästäs, ja vielä tossa iässä ei oo kiire tekemään tommosia isoja valintoja, jotka oikeesti vaikuttaa koko loppuelämään.

    Muista, että ihmiset muuttuu vuosien saatossa, ja se, mihin sä siinä tietyssä ihmisessä rakastuit, saattaa hävitä. Ajattele siis ihan oikeasti nyt, paina PAUSE-nappulaa, pysähdy.

    Se, mitä sä nyt päätät, vaikuttaa koko sun loppuelämään, kannattaa siis valita niin, että mahollisimman vähän harmittaa.

    (Ja tutustu nyt ihmeessä kunnolla siihen toiseen, ennen ku rupeet Mikon kans etenemään: voit pian myöhemmin katua, jos et nyt tee sitä.)

    Ja kerro täällä, me halutaan tietää kuin sulle käy!

    VastaaPoista
  38. hahaha, kuka vielä oikeesti uskoo tätä shaibaa ( tai oikeastaan pitäs sanoa, kuka on koskaan edes uskonut ) huoh

    VastaaPoista
  39. En tietenkään voi tietä miten asia todellisuudessa on, mutta näiden kirjoitusten perusteella tuntuu, että saat paljon mielihyvää siitä ajatuksesta, että mikko valitsee sut vaimonsa sijaan. Puhut hirveen alentuvaan sävyyn äideistä, vaimoista jotka antaa itsensä rupsahtaa jne ja tunnut niiden puheiden perusteella korottavas itsesi toisten yläpuolelle. Mä luulen, että osittain siksikin oot niin koukussa tohon sun ja mikon suhteeseen, koska joka kerta kun näette sä tiedät, että se on valinnut sut vaimonsa sijaan. Imartelevaa. Normaalissa suhteessa unohtuu yleensä tosi nopeasti se, että siinä ollaan omasta tahdosta ja toisensa valinneina. Autoreissuilla, ravintoloissa, yöuinneilla ja kylpylöissä se ei ole koko ajan päällimmäisenä ajatuksena..niistä niinkuin siitä koko parisuhteesta tulee tavallista arkea. Onneksi ja ikävä kyllä.

    oot tuntunut olevan tosi sitoutunut sun ja mikon suhteeseen ja sen takia kannattaa pitää avoin mieli nyt kun sun elämään on tullut joku joka vähän ravisuttelee sun ajatuksia. Näin en välttämättä neuvoisi, jos Mikko ei olisi naimisissa vaan teillä olisi "normaali" suhde. Silloin sanoisin, että silmät kannattaa pitää aina auki ihan sen takia, että mun mielestä parisuhde pysyy hyvänä, kun päätyy valitsemaan oman kumppaninsa aina uudelleen ja uudelleen, eikä vaan kulje läpät silmillä uskotellen että oma suhde on kunnossa ja yhtenä päivänä sitä huomata että jossain välissä vaan ajauduttiin erilleen ja arvostus toista kohtaan on hissuksiin kadonnut. Mutta koska teidän tilanne on mikä on, niin olisi ihanaa, jos löytäisit jonkun paremman jolla olisi parempi elämäntilanne.

    T:Laura 79..rupsahtanut kotiäiti..vaikka mä hitto vie tahkon lenkkipolkuja, laitan hiuksia ja naamaa, hommaan uusia vaatteita..Ikävä kyllä vartaloja kasvot on päättänyt käyttäytyä iän, lapsimäärän ja univelan mukaan, vaikka sielu kulkee muutaman vuoden jälkijunassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina saa kuulla tekosyitä. "Eihän se mun syy oo. Vartalo on vaan vartalo." Ei vittu.

      Poista
    2. Heh, ei tossa sanottu, että mä mitenkään levähtänyt olisin vaikka rupsahtanut kylläkin. Kyllä sitä vaan iho menettää kimmoisuuttaan vuosien myötä, valvomisen tuomat tummat silmänaluset ei meinaakaan hävitä pois, salaperäinen turvotus valtaa kasvot aina välillä yön aikana, hiukset tuntuu ohenneen ja ripset harvenneen jne. Jos joku keksii keinon millä pysyä aina vaan ulkoisesti vaikkapa kaksvitosena, niin lupaan noudattaa neuvoja pilkulleen :D Ihmisellä tulee iän myötä muitakin asioita elämään kuin vain itsestään vastaaminen ja normaali ihminen tahtoo antaa aikaansa muillekin tärkeille asioille (työ, lapset, puoliso) ja velvotteille kuin vain oman ulkonäkönsä ylläpitoon. Vuodet vaan tekevät sen, että sama vaiva kropan eteen kuin parikymppisenä ei vaan riitä. Vartalo ei ole vain vartalo. Kyllä siinä näkyy kaikki tehty ja tekemättä jättämiset. Tällä hetkellä liikun 3krt 7km juoksulenkin ja 3krt 40-65 jumppa viikossa, mutta niin se rupsahdus vaan silti tekee kotiaan muhun. Eikä mua haittaa, on se ikä tuonut paljon kivaakin tullessaan (esim. laajemman näkökentän elämään ja värikynälaatikkoon muitakin värejä kuin mustan ja valkoisen) Onnea sulle oman vartalon nuorena pitämiseen! :)

      Poista
  40. Voi ei! Toivottavasti se ratkasu mihin sitten ikinä päädytkää on sulle just se oikee. Ja toivottavasti myöhemmin ei tarvi miettii, että mitä ois pitäny tehdä toisin.
    Mieti, tunnetko sä varmasti tän uuden henkilön niin hyvin, että heittäisit hukkaan sun ja Mikon jutun? Mieti mielessäs kauan oot sen tuntenu, jos sitä et täällä halua paljastaa. Voin vaan kuvitella miltä tuollanen tuntuu kun yhtäkkii siinä onkin joku toinenkin kiinnosatunut.. Valinnat on usein vaikeita, mut mieti tarkkaan ja kuuntele sydäntä, älä järkee (:

    VastaaPoista
  41. Itte sanoisin Mikolle lähteväni nyt uuden miehen/pojan matkaan, ellei jotain tapahdu. Jos ei tapahdu, niin todellakin lähtisin menee tuosta "suhteesta".

    VastaaPoista
  42. Tämmönen just on pahinta teineilyä. Oot rikkomassa perheen ja nyt hupskeikkaa et ookaan enää varma mitä haluat..mieti vähän.

    VastaaPoista
  43. On totta tai ei, mutta oon koukussa tähän blogiin. (ilmeisesti muutama muukin:D)

    VastaaPoista
  44. Minä olen miettinyt, että saakohan lie Mikko edes yhteishuoltajuutta lapsiin. Lasten äitinä olisin niin mielettömän vihainen ja loukkaantunut, pettynyt Mikkoon ja tottahan äidillä on enemmän sananvaltaa huoltajuusasioissa kuin miehillä, vaikka eihän se niin pitäisi mennä.

    Olisi kamalaa jos tulisit vahingossa vietyä Mikon elämän tärkeimmät asiat, siinä saattaisi miekkonen katkeroitua ja aika pahastikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhemmathan päättävät tällaisessa tilanteessa lähtökohtaisesti yhdessä mikä huoltajuuden muoto on. Jos ei olla samaa mieltä/päästä yhteisymmärrykseen niin sitten mennään oikeuteen. Enkä tiedä millä perusteilla vaimo yksinhuoltajuutta vaatisi - toisaalta en tiedä kyllä tilannettakaan millään lailla, voihan sekin olla ettei Mikko edes halua yhteishuoltajuutta. Ja niin, oli huoltajuus mikä oli niin isällä on silti oikeus tavata lapsiaan ja olla osa heidän elämäänsä, sitä äiti ei voi estää.

      Poista
  45. "I'm yours". Kaikkien miesten pitäisi lukea tätä blogia. Olipa se keksitty tai ei, se kuvastaa hyvin sitä, miten naiset toimivat suhteissa. Fiiliksen mukaan mennään. Kaikki on mahdollista kun vaan fiilistä herätellään tarpeeksi pitkään.

    Ja tämä Candy ei todellakaan ole mikään poikkeus ja kommentoijat "mä en oo tommonen" ovat sellaisia ihan yhtä paljon vaikkeivät sitä tajuakaan.

    Nainen saattaa esimerkiksi sinulle sanoa, että rakastaa sinua mutta sitten seuraavalle poikaystävälleen sanoa että "en koskaan rakastanut exääni vaan ajauduin jotenkin siihen suhteeseen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstin perusteella teen oletuksen, että olet mies. Oletko itse sitten kyennyt myöntämään samantien seuraavalle tyttöystvällesi, tai seurustelukumppanillesi rakastaneesi edellistä kumppaniasi?

      Varmasti senkin myöntämisen aika tulee myöhemmin, mutta suhteen alussa on mahdollisesti, ihan vain hieman, karkeaa mennä myöntämään rakastaneensa nykyisen seurustelu kumppanin edeltäjää. Hyvin vankan pohjan luot varmasti suhteellesi! Minua ei ainakaan YHTÄÄN vaivaisi jos kuulisin vaikka ensimmäisen vuodenkin aikana tuollaista mieheltäni.

      Poista
    2. Minäkin tiedän, miten kaikki naiset toimivat kaikissa ihmissuhteissaan ja miksi, ja menenkin tästä nyt vetämään hanskaan peilin edessä, etten delaa näihin mahtavuuden paineisiin. On vaikeaa olla henkisesti 15-vuotias. Uhh.

      Poista
    3. Siellä taas joku petetty ukko huutelee, et tiedä naisista näköjään yhtään mitään. Taidat olla gay. :)

      Poista
  46. aikasemmasta kommentista:

    Anonyymi12. syyskuuta 2012 10.14 ..."Mutta jos päätät ettet haluakaan Mikkoasi nyt enää, kun tämä kohta ilmeisesti olisi kokonaan sinun, niin kerro se hänelle suoraan ennen kuin hän jättää vaimonsa takiasi. Jotta hänellä on halutessaan mahdollisuus valita toisin ja koittaa pelastaa avioliittonsa."

    Kaikki postaukset lukeneena voin sanoa että sydämestäni toivon ETTEI hän saa sitä "avioliittoaan" pelastettua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ei ei. Toivottavasti ei saa pelastettua! Ei vaimo ansaitse tuollaista miestä!

      Poista
  47. Don't get cold feet.... I've noticed that you really love mikko so now is you're time to shine next to your love! I wish the best for u two don't give up you belong together<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miks kirjottaa englanniks jos kumminki tajuaa lukea suomenkielistä blogia? o.O

      Poista
    2. you're (you are) = sinä olet
      your = sinun

      Opetelkaa englantia.

      Poista
    3. Hahah:) Englantia natiivikielenä puhuvat itsekin tekee hurjasti kirjoitusvirheitä.

      Poista
  48. HAHAH. Heti kun mahdollisuudet parantuneet "Mikkoon" ja suhteesta tulossa virallisempaa, niin lähet karkuun. Ei tunnukaan suhde enää houkuttelevalta, kun kohta ei tarttis salailla? ;) Sekasin oot kaikin puolin, teini.

    VastaaPoista
  49. Candy! kuules tää: jos olet suhteessa ja tapaat toisen, etkä osaa päättää kumman valitset, valitse toinenn sillä et olisi ihastunut toiseen jos todella rakastaisit ensimmäistä. noin on sanonu mm. johny depp

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidemmissä parisuhteissa ihastutaan välillä myös toiseen, ja ihastuksista päästään yli. Se on elämää, aina asioille ei tarvitse tehdä mitään. Eri asia toki, jos jo ennen varsinaista yhteisen elämän alkamista ihastuu palavasti toiseen.

      Poista
    2. Tuota en ookkaa ennen kuullut, mutta pitää muuten paikkaan! :o Vaikka ite oonkin nuori niin tullu oltua parissa pitkässä suhteessa, niin ei toiseen ihastu jos oikeasti rakastunut toiseen. Vaikka oonkin melkein päivittäin tekemisissä hyvännäköisten miesten kanssa (alan valinta;) ja suurin osa on äärimmäisen läheisiä kavereita, en suhteen aikana kertaakaan tuntenut lähellekkään mitään ihastumista.

      Ilman kokemusta voisin luvata että vaikka olisin suhteessa ja tulee vastaan joku joka vie oikeasti jalat alta (saa siis minut ihastumaan:D), niin kyllä sillon antasin tuolle mahdollisuuden!

      Tsemppiä Candylle

      Poista
    3. kyllä, pitkässä parisuhteessa on todella, todella, _todella_ yleistä ihastua toiseen. mutta se on vain ihastumista- ja se kyllä menee ohi.
      rakastuminen onkin asia erikseen. muistakaapa tämä. joka muuta väittää, on ilmeisen nuori, kokematon ja sinisilmäinen:)

      se, ettet juuri _sinä_ ole ihastunut toiseen suhteen aikana, ei tarkoita, etteikö se olisi mahdollista.
      nimim. ihastunut toiseen suhteen aikana, mutta se meni ihan yhtä nopeasti ohi, kuin alkoikin. oma mies päihittää tämän uuden mielenkiintoisen tulokkaan mennen tullen, vaikka välillä vaikeaa olisikin. se kun kuuluu parisuhteeseen. (joka siis yleensä tarkoittaa juuri sitä yhteistä arkea, ei pelkkää käsikkäin kävelyä ja ihania sanoja - siis "seukkaamista" - kuten moni teini tuntuu luulevan.)

      Poista
    4. On tosiaan hyvin mahdollista ihastua toiseen parisuhteen aikana.

      Se menee ohi kun asialle ei vain tee mitään

      Poista
  50. Moi Candy!

    Mua kiinnostais kuulla sun unelmista. Unelmista, jotka on ihan vain sun, eikä liity parisuhteeseen! Esim. mitä haluaisit opiskella, missä haluaisit asua, tykkäätkö matkustaa, haluaisitko asua ulkomailla yms. Mitä jos joskus haluaisit esim. lähteä vaihtoon? Eihän Mikko ja lapset vois tulla mukaan? :/

    Mä vaan mietin, että ootko pohtinu kaikkea sitä, mistä mahdollisesti jäät paitsi. 17-vuotiaana on niin kovin vaikea löytää sitä oikeaa, jos totta puhutaan. Tarkoitukseni ei ole lannistaa, sun sydän rakastaa varmasti aidosti.. mutta sä oot NIIN nuori pienoinen.

    VastaaPoista
  51. Voithan sä kokeilla sitä toista siinä Mikon sivussa =) silläkin on vaimo, sulla ois toinen, peli ois tasan. Mitä menetät jos kokeilet sitä toista ja sulla silti ois Mikko odottamassa? Jos se sua rakastaa nii se antaa sulle vapaat kädet muiden suhteen ;)

    VastaaPoista
  52. Noni vihdoi sulla on tilaisuus tulla järkiis. OTA SE TOINEN, jätä Mikko. Kaikki helpottuu, i promise.

    VastaaPoista
  53. Hei,

    Itse tapasin elämäni rakkauden 17-vuotiaana ja olemme olleet yhdessä siitä lähtien. Aluksi suhde oli etäsuhde, parin vuoden jälkeen hän muutti samalle paikkakunnalle. Suurin osa kavereista piti minua ihan idioottina kun en "elänyt nuoruuttani" (=huorannut ympäriinsä kännissä) vaan pitäydyin uskollisena tälle etämiehelleni. Sanoivat että menetän tärkeän osan elämää ja blaablaa, mutta tämä mies oli ainoa jonka halusin.

    Toki tapasin silloin tällöin kiinnostavia tyyppejä ja tuli muutamia ihastumisiakin, mutta tein itselleni ja vastapuolelle selväksi että olen varattu ja vaikka viihdytään yhdessä ei tästä mitään seuraa. Eräs näistä ihastuksista on edelleen ystäväni, meni tosin muutama vuosi ettemme juuri nähneet sillä hänelle oli vaikeaa hyväksyä etten ollut kiinnostunut katsomaan mitä meidän suhteestamme olisi voinut tulla.

    Olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä, asumme lähiössä ja meillä on lapsia ja koira. En koe menettäneeni mitään sillä etten sekoillut nuoruuttani vaan sitouduin tähän mieheen. Jokainen yhteinen päivämme ei ole ollut pelkkää hattaraa ja yksisarvisia, mutta jokaisesta esteestä on menty yli - varmasti joskus olisi ollut helpompi luovuttaa ja 'aloittaa puhtaalta pöydältä' mutta vielä ei ole tullut toista miestä jonka kanssa olisin tuntenut samanlaista sielunveljeyttä.

    Haluan vain candy sanoa että jos Mikko on tosissaan kanssasi, teillä on vahvat tunteet toisianne kohtaan ja todella olet valmis sitoutumaan uusperheen arkeen niin pidä kiinni Mikosta. Jos uusi ihminen tuntuu mielenkiintoiselta ja olet ehkä ihastunutkin niin nauti tunteesta! Mieti vaan itsellesi valmiit rajat ja pidä niistä kiinni, jos ihastuksesi koittaa painostaa tai järjestää teidät tilanteeseen jossa helposti voisit 'langeta' niin lähde kävelemään. Hyvin hyvin harvoin täysin sattumalta putoaa kenenkään käsivarsille ;)

    Ja jos taas ihastuksesi alkaa kiehtoa liikaa ja olisit itsekin täysin valmis suhteeseen hänen kanssaan...no älä ainakaan tee niinkuin mikko teki perheelleen ja ala säätää. Olet nyt jo yhdessä säädössä mukana, eiköhän se riitä yhdelle ihmiselle.

    Pakko vielä lisätä myös siitä oudosta harhaluulosta että vain nuoret sekoilevat. Oma ystäväpiirini on enimmäkseen yli 30 vuotiaita ja samaa säätöä ja pettämistä se on kuin teininä, isommilla panoksilla vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sä anonyymi oot HYVÄ ihminen kun et ole "huorannut kännissä ympäriinsä" nuoruuttasi - kuten varmaan kaikki muut jotka älysivät olla sitoutumatta ekaan vastaankävelevään mieheen. Huh huh. Säälittävän kapea ajatusmaailma jos vaihtoehdot on "ekan kanssa naimisiin ja lähiöön" tai "huoraaminen"..!! Siihen väliin mahtuu kokonainen maailma, mutta siitähän sinä lähiövaimo since 27v et tiedä mitään;-)

      Poista
    2. Ja sitten vielä loppukaneettina että teidän 30v tututkin sekoilevat, uijui! On se ihme että ne edes on enää teidän tuttuja, kun sellaista harrastavat..!! Mahtaa olla kivaa olla tuollainen muiden elämää tarkkaileva ja arvosteleva täydellisyys;) ja vielä kivempaa mahtaa olla elää sunlaisen ihmisen kanssa.. mistäköhän niitä pettäviä ukkomiehiä löytyy.. Todennäköisesti näiden "avarakatseisten" 17-vuotiaana sitoutuneiden tuomitsijoiden aviovuoteesta.

      Poista
    3. Vaikka itse kuulun enemmänkin niihin "sekoilijoihin", niin haluan sen verran puolustaa 14.33 anonyymia, että hänen kommenttinsa taisi olla suunnattu tyypeille, joiden mielestä nuorena sitoutuminen on jotenkin lähtökohtaisesti väärin ja automaattisesti huono asia. Eli jotka julistavat yhden elämäntavan ylivertaisuutta muihin nähden ja nostavat omat valintansa muiden yläpuolelle. En myöskään ottanut anonyymin kirjoitusta niin, että hän olisi nimennyt vaihtuvissa suhteissa elämisen huoraamiseksi. Tuo kännissä ympäriinsä sekoilu on ikään kuin toinen ääripää hänen omaan toimintaansa verrattuna, ja tottahan on, että monet sitäkin harrastavat (ja saattavat myöhemmin katua).

      Eli ei kai se hyvä olekaan, että väen vängällä yrittää alaikäisenä löytää elämänsä miehen ja sitoutuu ensimmäiseen poikaystävään vain sitoutumisen riemusta. Mutta on _mahdollista_, että "se oikea" löytyy jo nuorena. Itse löysin hänet vasta 29-vuotiaana, mutta ystäväni taas alkoi seurustella 15-vuotiaana itseään n. 7 vuotta vanhemman miehen kanssa. Nyt 27-vuotiaana hän on tämän saman miehen kanssa onnellisesti naimisissa, pienen pojan äiti, maisterintutkinnon suorittanut, työelämässä loistavasti menestyvä ja omakotitalo (ei lähiöön) on rakenteilla. Suhde ei ole myöskään estänyt häntä elämästä, käymästä opiskelijavaihdossa tms. Suhteen alussa kaikki heidän läheisensä olivat tietysti kauhuissaan, epäilivät miehen motiiveja jne.

      Minäkin tahtoisin siis sanoa, että on useita eri tapoja rakentaa elämänsä ja ihmissuhteensa, eikä ylhäältäpäin voi sanoa, miten missäkin iässä "kuuluu" elää.

      Siihen en tässä ottanut kantaa, onko Mikko Candylle se oikea. On myös selvää, että uusperhe ja lapset rajoittavat elämistä ja valinnanvapautta aivan varmasti.

      Poista
    4. Kolahtiko arkaan paikkaan, kun pitää alkaa omia valintojaan noin puolustelemaan :D? Kaduttaako kenties?
      Kehotan lukemaan teksin uudelleen - siinä ei haukuta ketään, vaan verrataan omaa suht. ääri alintaa toisella ääripäällä. Ja kyllä, kovin monet nuorena sitoutuneet kokevat painostusta siitä, että he sitoutuvat, kun pitää kokeilla muita ja ainakin kerran kokeilla irtoseksiä jne...

      Poista
    5. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa?

      Tapasin kyllä mieheni nuorena, mutta emme me heti mitään tarkkaa tulevaisuuden suunnitelmaa tehneet. Olimme ETÄSUHTEESSA useamman vuoden ja sen jälkeen samalla paikkakunnalla mutta eri opiskelupaikoissa. Tämä mies tuntui oikealta minulle, mutta ei se tarkoita että olisin tullut sokeaksi kaikille muille miehille, kukaan muu mies ei vain saanut minua tuntemaan samoin kuin hän.

      Elin siis aikalailla tavanomaisen nuoruuden, mutta koska seurustelin niin en harrastanut yhden yön suhteita enkä teinien seksuaalista valtapeliä. En siis esimerkiksi iskenyt ja nainut jonkun puolituttuni poikaystävää kostoksi eräälle kolmannelle osapuolelle, ja mm siitä syystä olen saanut kuulla etten ole mitään nuoruutta elänytkään. Jäin myös paitsi siitä ilosta että voisin vertailla kuinka monen eri miehen kanssa olen viikossa nainut, tai monta ylipäänsä kaatanut. Tätä tarkoitin ympäriinsä huoraamisella, ja mainitsin sen erikseen koska se on ainoa osa alue joka teinielämästä jäi kokematta.

      Kännissä olen kyllä juoksennellut kylällä, käynyt festareilla ja vaihdossa sekä tehnyt "paskaduuneja", ei tämä unelmieni prinssi ;) sentään mikään rikas ollut ja suunnilleen samanikäinenkin kanssani. Naimisissa ei olla vieläkään joten avioivuodettakaan ei ole. Yli kymmenen vuoden yhdessä olon jälkeen tuntuisi turhalta ruveta järjestämään häitä.

      Tuskin kutsuisin ihmisiä ystävikseni jos katsoisin heitä pahasti alaspäin? Totesin vain että vanhempikin väki sekoilee, ei se tarkoita että henkilökohtaisesti heidät tuomitsisin. Samoin tarkkanäköiset voivat huomata että mainitsin parisuhteessanikin olleen ongelmia, MUTTA tähän asti kaikki on selvitetty. En kuitenkaan halua levitellä niitä sen tarkemmin koko internetin arvosteltavaksi kuten Candy, en usko että mielenterveyteni kestäisi.

      Kiitos Ano 8:44, sinä sentää tajusit mitä yritin sanoa...

      -Ano 14:33

      Poista
  54. nyt mä vasta alan epäilee tän blogin aitoutta

    VastaaPoista
  55. Harrastatko siis sinäkin teinikihloja? Vai minkälie lupaussormuksen Mikolta otit.

    VastaaPoista
  56. eikö olisi vain helpompaa, ettette näkisi enää Mikon tai tämän uuden kanssa, vaan etsisit jonkun ikäisesi?

    VastaaPoista
  57. mä sanoisin että et menetä mitää vaikka hyppäisit tämän uuden ihanan tuttavuuden matkaan. :)
    Mikosta voisi ehkä jäädä ihana pieni muisto tai ehkäpä potkaset rattaat liikkeelle kovemmin kun sanot mikolle että "solong nyt kävi näin, tunteille kun ei mitää mahda, tiedät varmasti itsekin". :)
    Ehkä Mikko voisi jopa hätääntyä tilanteesta jolloin loppuu toi sun jatkuva pyörittäminen vain.
    Ahh ihanaa luettavaa, kaipaan itsekin juuri tuollaista nuoruuden hulluutta! :) Lähtisin kurkkaamaan mitä oven takaa löytyy.
    Onnea karkki mitä nyt sitten ikinä päätätkin.
    mut muista Mikko on aikuinen mies ja tajuu kyllä sen ettei se voi sua loputtomiin pidtellä kolmantena. tee sä uus siirto. ;)
    - Jonna

    VastaaPoista
  58. Anna Candy mennä! Anna sen toisenkin miehen olla siinä. Sinulla saa olla oma elämä kuten Mikollakin on oma elämä siellä kotona. Ja vaikkei tämä toinen mies kiinnostaisi, niin ota irti itsetuntoa ja vahvuutta hänestä. Sen jälkeen olet vahvempi kohtaamaan Mikonkin olematta kynnysmatto hänelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei todellakaan kannata antaa mennä!!!

      Jos jotakin Candyn luulisi oppineen, on juuri se, ettei ihmisten tunteilla kannata leikkiä.

      Poista
  59. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  60. Taidan tietää, mistä puhut Candy. Tuntuu ihanalta, kun mies on vihdoin vapaa lähtemään, mutta silti pelottaa ne odotukset, jotka hän on asettanut uudelle parisuhteellenne. Niillä odotuksilla hän tavallaan painostaa sinua (ja itseään) välttämään niitä virheitä,joita on edellisessä liitossaan tehnyt. Ja tavallaan sekin on pelottavaa, että toinen rakastaa niin paljon, että on valmis rikkomaan perheensä sinun vuoksesi. Ja en tiedä, mistä tuo pelko johtuu? Siitä, että ei usko itse rakastavan tätä miestä niin paljon vai siitä, että suhteessa joutuu ottamaan vastuuta toisten tunteista ja niiden vaalimisesta. Ei tällaiselle miehelle voi eron jälkeen sanoa, että tarvitsen aikaa miettiä asioita, kun tulee ensimmäinen raskas aika eteen parisuhteessa. Se on pelottava ajatus.

    Ja lisäksi alitajunnassa ahdistaa, että on itse syy siihen, miksi nämä kaksi lopulta erovat. Ja sitten itse luo odotuksia, että tämän on pakko onnistua ja kaiken täytyy olla sen arvoista, että se oli toisten avioeron arvoinen.

    Äitipuoleksi astuminen on suuri asia, siinä täytyy ottaa paljon vastuuta, varsinkin jos lapset ovat todella pieniä. Sekin ajatus saattaa pelottaa, vaikka sitä ei tietoisesti ajattelisi pelkäävän.

    Voin sanoa, että minä olin sinun tilanteessasi jokin aika sitten. Meillä on paljon ikäeroa, mutta ihmissuhdeasiat eivät muutu. Kokemus kyllä tuo erilaisia näkökulmia, mutta...
    Rakastin/rakastan miestä todella paljon, ja olisin ollut valmis äitipuoleksi, mutta ymmärsin, että en halunnut aloittaa parisuhdetta näin... en halunnut sitä edellisen suhteen painolastia mukaan meidän suhteeseemme. Ja sanoin tälle miehellekin, että katsoisi avioliittonsa loppuun saakka, ja tulisi minun luokseni, jos avioliitto ei toimisi enää.

    Sanon tämän sydämestäni: jos et ole täysin varma, että haluat Mikon tai et saa selville, mistä epäröintisi johtuu... älä ala vakavaan parisuhteeseen juuri nyt. Anna Mikon selvitellä oma elämänsä ensiksi ja sitten katsoa tulevaisuutta kohden. Oletteko puhuneet Mikon kanssa siitä, että jos nyt poistuisit hänen elämästä, niin jäisikö hän omaan avioliittoonsa? Jos vastaus on kyllä, niin sitten on liikaa selvittämättömiä asioita heidän parisuhteessaan, eikä asioita saa jättää puolitiehen. Se vaikuttaa negatiivisesti myös teidän tulevaan suhteeseen! Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Candy on aiemmin kertonut Mikon sanoneen, että pitää vaimoaan ns. "varalla", koska ei pysty täysin uskomaan Candyn todella sitoutuvan häneen lopullisesti. Minusta tämä kertoo aika paljon. Miksi mies pitäisi "varalla" naista, johon suhde on niin huono kuin joistain Candyn alkuaikojen bloggauksista voisi päätellä. Kyseessä taisikin olla se maailman vanhin tarina, jonka ihan fiksutkin naiset toisensa jälkeen jostain ihmeen syystä aina uskovat: mies itkee kauheita kotioloja ja kauheaa vaimoa rakastajattarensa olkapäätä vasten ja saa rakastajattaren tuntemaan itsensä tarpeelliseksi, tärkeäksi ja - ennen kaikkea - sitä vaimoa paremmaksi ja ihanammaksi.

      Ylipäätään se, että pitää jotakuta ihmistä "varalla", on mielestäni ällöttävää. Ja vielä, kun kyseessä on omien lasten äiti, jolle on papin ja suvun edessä luvattu ikuista rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä...

      Poista
  61. Ajatuksia ja pohdintaa miehen näkökulmasta:

    http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116481-vaiettu-tabu-miehet-naisten-seksiuhrina

    Vaikka kirjoitus onkin aika karrikoitu niin siinä on silti miehen näkökulmasta katsottuna ihan asiaakin.

    Jos nyt katsotaan sinun tilannettasi. Olet saamassa ilmeisen hyvin toimeentulevan miehen, joka pystyy tarjoamaan sinulle taloudellisen turvan - tai sitten ei! Kun Mikon ero on ohi, hänen on hankittava uusi koti (lainaa), uusine tarvikkeineen. Lisäksi hän alkaa maksaa lapsista elatusmaksua joka kuukausi ja sen lisäksi mahdollisesti tukee lasten hankinnoissa muutenkin. Taloudellinen tilanne siis romahtaa tuntuvasti entiseen. Sitten jos ja kun alatte kasvattaa omaa perhettänne niin taloudellinen tilanne heikentyy entisestään. Mutta se siis rahapuolesta. Tämän lisäksi on muistettava myös se kaikki muu muutos, mitä teidän elämässänne tulee olemaan. Lapset ovat luultavimmin teillä joka toinen viikonloppu sekä osat lomista. Ex-vaimo tulee olemaan ehkä jopa päivittäin yhteyksissä Mikkoon eli elää yhtenä osana teidän elämää. Lapset saattavat reagoida eroon hyvinkin vahvasti ja saattaa tulla vuosien taistelu, että tilanne saadaan balanssiin. Mikko ei ehkä enää haluakaan sinun "juoksevan" tyttöjenilloissa ja muissa. Onhan hänellä nyt pelko persauksissa, että sinä löydät jonkun nuoremman kollin. Eli monta seikkaa on joita sinun kannattaa huolellisesti miettiä (ja olet ehkä jo miettinytkin). Mikon kanssa on varmasti hyvä keskustella tuosta mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun olette yhdessä. Oletteko varmasti pohtineet tarkkaan miten toimia, jos ongelmia tulee? Kannatan ehdottomasti sitä, että keskustelette auki nämä asiat ettei ne tule sitten yllätyksenä kummallekin. Sinähän olet siinä mielessä paremmassa asemassa, että jos ei nappaa niin voit ottaa ja lähteä.

    Sinuna miettisin nyt myös sitä, mitä muuta elämä voi sinulle tarjota. Ottaako "valmispaketti" vai lähteäkö rakentamaan elämää kokonaan puhtaalta pöydältä.

    VastaaPoista
  62. Ootte kyllä kuin luodut toisillenne mikän kanssa:D

    VastaaPoista
  63. “if you love two people at the same time, choose the second. Because if you really loved the first one, you wouldn't have fallen for the second.”
    ― Johnny Depp

    ei muuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta rakkaus on täysin eri asia kuin ihastus :) ihastumiset tulee ja menee, eivätkä ne katso ikää, sukupuolta tai suhdetilannetta. Tunteitaan kun ei voi hallita.

      Yhteen ihmiseen voi olla rakastunut, mutta rakastaa voi monia.

      Poista
    2. vitu pelle sanoin ton jo

      Poista
  64. Mietin tässä, että onkohan kyse siitä, ettet uskalla myöntää ihastustasi tähän uuteen mieheen? Mikko on rakastamasi mies, kaikki on mennyt hänen kanssaan täydellisesti (onhan teilläkin ollut alamäkiä, mutta olette kuitenkin selvinneet niistä) ja teillä olisi vihdoinkin se kauan odotettu julkinen seurustelu lähellä. Et millään haluaisi myöntää mitään ihastusta toista miestä kohtaan, koska Mikon kanssa olet päässyt niin pitkälle ja rakastat häntä, julkinen seurustelu on niin lähellä. Et millään haluaisi jättää Mikkoa, koska hän tuntuu turvalliselta, on varmaa että teidän suhde kestäisi ja olette kokeneet yhdessä niin paljon. Silti uusi mies kiinnostaa, mutta et halua tehdä hänen kanssaan mitään, koska et millään pystyisi jättämään Mikkoa.

    Tästä tuli oma kokemus mieleen, kun olin seurustellut erään miehen kanssa ja menin ihastumaan sitten toiseen mieheen, palavasti. En millään halunnut myöntää, että olin ihastunut toiseen. Oman kumppanin kanssa kuitenkin oli seurustelu pitkällä ja suunniteltiin yhteenmuuttoa, olin ''tottunut'' kumppaniini, se oli niin turvallisen tuntuista ja tuntui siltä, etten voisi olla ilman miestäni. Kuitenkin se toinen mies aina sai perhosia mun vatsaan, ajattelin häntä päivittäin. Mulle tuli jotenkin hyvä olo aina, kun näin tämän toisen miehen. Halusin aina päästä heti juttelemaan hänelle ja halusin tehdä hänen kanssaan sitä sun tätä. Sanoin kuitenkin koko ajan itselleni, etten ole ihastunut häneen. En halunnut luopua siitä, mitä minulla ja miehelläni oli. Lopulta päädyin siihen ratkaisuun, että pidin suhteessa tauon (tauko on toiselle osapuolelle, joka ei halua taukoa, maailman inhottavin asia, mutta en löytänyt muuta ratkaisua), pohdiskelin asioita. En millään saanut sitä toista miestä mielestäni, vaikka kuinka yritin. Useita kuukausia olin toiseen mieheen ihastunut, puoli vuotta ehkäpä. Minun ja miehen suhde päättyi lopulta eroon. Puolitoista vuotta seurustelin sen toisen miehen kanssa. En tietenkään heti hänen syliinsä hypännyt eron jälkeen vaan todella pitkään siinä tutustuttiin toisiimme lisää, hänkin oli kiinnostunut minusta ja alettiin jonkin ajan päästä seurustelemaan. Ero hänenkin kanssaan tuli, mutta en kadu sitä, että annoin toiselle miehelle tilaisuuden. Tässä tilanteessa pitää kuunnella ennemmin sydäntä kuin järkeä. Järkiajattelu on ihan muunlaisiin tilanteisiin.

    Mutta tee, miten parhaaksi näet. Älä kuitenkaan ''sulje tunteitasi''. Tiedustele ihan rauhassa, että mitä tältä toiselta mieheltä haluat. Sulje Mikko pois ja mieti, mitä tämä toinen mies merkitsee sinulle. Kun tiedät niin tee loppuratkaisu. Kaikkea hyvää, erittäin mielenkiintoinen blogi, jää koukkuun. :)

    VastaaPoista
  65. Ihan luonnollinen pelko, että kun olisit saamassa Mikon "kokonaan", pelkäät että todellisuus ei olekaan sitä mitä kuvitelmat. Sen yhdessäolon odottaminen on ollut jännittävää ja samalla turvallista. Nyt sitten pelottaa, että tunnetko enää samalla tavalla kun se on totta. Sitten kun arki lyö vasten kasvoja, kun kaikki ei enää olekaan kivaa, kun vastassa on vihainen ex-vaimo, syyttävät sukulaiset ja tuttavat, kärsivät lapset.

    Todellisuus kun ei tosiaan ole useimmiten kuten haaveissa, se pelottaa. Mutta jos oikeasti rakastat Mikkoa, otat vastaan kaiken niin kuin nainen ja päätät rakastaa tuli mitä tahansa.

    Älä käytä hyväksi sen toisen tunteita. Kerro hänelle, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia. Ole reilu ja hänen arvoisensa.

    VastaaPoista
  66. http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116481-vaiettu-tabu-miehet-naisten-seksiuhrina

    Jonkun kannattaisi näyttää tää Mikolle :DD

    VastaaPoista
  67. MULLA ON AIKA JUST SAMA TULINNE NYT OON IHAN PAINES YÄÄ EN TIÄ MITÄ PITÄIS TEHÄ ;O

    VastaaPoista
  68. Ja sitten täytyy taas miettiä viikon verran että miten tarina nyt etenee...
    Valitsee uuden miehen, ja blogi jatkuu siten että Mikko tekee kaikkensa että saa Candyn takaisin...?
    Vai Candy sanoo uudelle miehelle että tmä ei merkitse Candylle mitään, ja Mikko eroaa vaimostaan koska pelästyy että menettää Candyn?
    Vai Candy kertoo Mikolle uudesta miehestä, Mikko jättää Candyn koska ei halua olla se jota jätetään, pelkää että jää yksin kun eroaa vaimostaan, ja Candy löytää itselleen uuden?

    VAlitse vapaasti Karkkiliini, koita nyt äkkiä jotain keksiä että tarina voi taas jatkua =)

    VastaaPoista
  69. Hei miettikää ihimiset vähän mitä puhutte, aatelkaa omalle kohalle.. Ei asiat oo niin yksinkertasia mitä ehkä kuvittelette tai miltä ne kuulostaa. Tunnepuolen jutut on aina monimutkasia, eikä Candyn tilannetta helepota yhtää että jotku teistä tullee tänne vaan arvostelemmaan ja kitisemmään! Tosi moni joutuu joskus tilanteeseen et on kiinnostunu kahesta eri ihmisestä, eikä tiiä mitä tekkee. Se on ihan normaalia. Kokemuksesta voin tämän sanoa. Eikä se todellakkaa oo sen ihmisen vika jos ihastuu/kiinnostuu/rakastuu monneen yhtäaikaa. Ei tunnepuolen asioihin kykene ite vaikuttammaan niin paljoa ku haluais, jos ollenkaa. Tietenkää se ei oo hyvä juttu et rupiaa leikkimää toisten tunteilla, mut joskus sille vaan ei voi mittää. Ite kykenen sammaistummaan Candyyn erittäin hyvin, ja siksi sanonki tämän et: semmoset ihmiset jotka ei oo kokenu samanlaista tilannetta eivätkä sen takia kykene ymmärtämmään tilannetta, vois jättää kaikki nuo typerät kommentit sanomatta eikä puuttuis semmosiin asioihin mistä ei tiiä tasan mittää. Annetaan Candyn ellää oma elämänsä niin ku se ite haluaa.
    Lissään vielä et tällä kommentilla en tarkota niitä jotka on asiallisesti asiansa esittäny ja osannu neuvoa Candya, pointsit vaan niille! :)
    Ja jaksamisia sulle Candy! :)

    VastaaPoista
  70. http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1694162/onko_muita_joita_miehen_pettaminen_satutti_nain_pa

    Lue ajatuksella mitä teet vaimolle! Samoja tuntemuksia on/tulee olemaan varmasti hänelläkin.

    VastaaPoista
  71. Aiotko jatkaa bloggailua senkin jälkeen, kun (ja jos) Mikko on eronnut vaimostaan ja aloitatte yhteisen elämänne? (: Olisi mukava kuulla ainakin jonkin ajan, miten teillä lähtee elämä rullaamaan.

    VastaaPoista
  72. Miksi ihmeessä niin moni on sitä mieltä että ikäero on se suurin tekijä johon voi tämänkaltainen suhde kaatua? Lapset toki tuovat tähän ihan oman pikantin lisänsä, mutta lähtökohtaisesti +-15v ikäero...mikä siinä on pahaa?
    En voi sanoa puhuvani puolueettomasti, kuitenkin itsellä on 15v itseäni vanhempi avomies.

    Monen esittämä väite että tämänlaisella ikäerolla suhde ei voi toimia koska elämäntilanteet on erilaiset ja blaablaablaa.
    Jos ne on erilaiset, ne voi sovittaa yhteen, varsinkin jos elämänasenne ja arvot, kiinnostuksenkohteet, harrastukset jne. on samaa luokkaa.

    Tavatessamme mies oli eroamassa entisestään, tästä ei koitunut yhdellekään osapuolelle isompaa ongelmaa. En myöskään missään vaiheessa kokenut olevani laastari, eron syy tmv. koska vika oli heidän suhteessaan, ei minun mukanaolossani.
    Minä opiskelin täyspäiväisesti mieheni tavatessani, hän oli ollut työelämässä lähemmäs 10 vuotta - Ei ongelmaa, arki sujui mun opiskelun loppuun asti ihan normaalisti mieheni kanssa.

    Ystävät ja perhe eivät karsastaneet ikäeroa millään tapaa, kumpikaan osapuoli ei ollut millään tapaa kypsymätön, ainoastaan minä kokematon. Syystä etten halunnut poikaystävää ennen miestäni, mieshurvitteluja silti harrastin muutaman elämän edestä.
    Tämäkään ei ollut suuremman luokan ongelma, kun opin pikkuhiljaa elämään parisuhteessa ja ottamaan huomioon myös toisen ihmisen ja hyväksymään hänen elämänsä.

    Reippaat 3v ollaan nyt yhdessä oltu, yhdessäkin asuttu valtaosa suhteesta eikä kyllä ole mitään epäselvyyttä sen kanssa että vietänkö loppuelämäni tämän ihmisen kanssa vai en.
    15v ikäerosta huolimatta kumpikin on hyväpalkkaisessa työssä, rakkaus kukoistaa ja se näytetään (ja sitä jaksetaan hoitaa), häät & oma asunto siintää jo horisonttia lähempänä. Luottamus toiseen on luja

    Ei kannata aina sitä omaa pikkusieluista ajattelutapaa julistaa totuutena, kun ette selvästi ole tietoisia siitä että joku joka ei toisilla toimi, toimii jollain muulla paremmin kuin mikään.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minkähän ikäisiä te olette?
      Jos sinäkin olet jo reilusti +20v, on teillä suuremmat mahdollisuudet kun sinäkin olet saanut juosta ja mennä.

      Mutta 15v ikäisenä aloitettu suhde 32 vuotiaaseen, on pikkaisen eriasia.

      Poista
    2. Candin ja Mikon tilannehan ei ole sama kuin sinun, hiffaatko? Candin kuviossa satutetaan toisia, pelaataan kieroa ja likaista peliä lähes kaikkien selän takana. Ikäero näkyy juuri siinä, että Cändi on tavattoman lapsellinen. Hän elää vielä tätä vaaleanpunaista "minä minä minä" vaihetta. Joka postauksessa hän todella tuo niin selkeästi esille, että miettii tulevaa vain omalta kohdalta. Viis muista. Kohta Mikolla on omien lapsien lisäksi yksi "adoptio" lapsi. Iällä ei tosiaan merkitystä varmaan muuten, mutta tässä tapauksessa tyttö kuitenkin vielä todella lapsen kengissä..Tosin Mikko tuntuu olevan samaa kaliperia..

      Poista
  73. Sanon yhden asian (tai kaksi;))
    TUNTEET MUUTTUU.
    Tunteiden perässä ei siis kannattaisi ikinä lähteä juoksemaan. tunne on aina pelkkä tunne.
    Se mitä sinun tulisi miettiä on tämä:
    Minkälaisen miehen sinä haluat?
    Mitä ominaisuuksia hänellä tulisi olla, ja noin muuten millainen, että teillä synkkaisi?
    Minkälaisen ihmisen sinä tarvitset vierellesi?
    Vasta kun oivallat mitä oikeasti tarvitset, niin tiedät miten toimia. Ei tarvi tuhlata aikaansa vääriin miehiin, kun tietää mitä tahtoo ja tarvitsee :)

    Mutta jos nyt välttämättä haluat valita näiden kahden miehen väliltä, niin listaapa ylös molempien miesten plussat ja miinukset. siitäkin näkee jo vähän, kumpaan kannattaa panostaa.

    -terhi

    VastaaPoista
  74. Täällä innokaat fanisi odottavat jo malttamattomana uutta postausta!

    -Jonna ja Lyyti

    VastaaPoista
  75. oon löytäny tän blogin ihan vasta ja en jaksa alkaa selata noita postauksia löytyiskö niistä vastauksia mua vaivaaviin kysymyksiin (jos olet edes kertonut) joten voisitko ystävällisesti vastata näihin pariin kysymykseen: tietääkö sun vanhemmat tästä sun suhteesta Mikkoon? asuuko tämä Mikon vaimo hänen kanssaan, sitä vain mietin että miten aina pääset Mikon luokse jos hänen vaimo asuu saman katon alla? tietävätkö Mikon lapset sinusta? eivätkö he kerro Mikon vaimolle sinusta mitään? näiden kysymysten ei oletarkoitus loukata sinua, kiinnostus minulla on vain suuri :D elämäsi on mielenkiintoista, aion jäädä seurailemaan tätä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika laiska olet jos et jaksanut edes sen vertaa selata että noihin olis vastaukset löytyny.

      tietääkö sun vanhemmat tästä sun suhteesta Mikkoon?
      - Äiti tietää. Tai no, tietää ainakin sen että Candy on tapaillut "vähän vanhempaa miestä" ja ollut tämän kanssa laivaristeilyllä. Paljasti siis tämän hätäpäissään.



      asuuko tämä Mikon vaimo hänen kanssaan, sitä vain mietin että miten aina pääset Mikon luokse jos hänen vaimo asuu saman katon alla?
      - Tätä tilannetta ei lukijatkaan ihan varmaksi tiedä että asuvatko nyt juuri vielä tälläkin hetkellä saman katon alla.
      Luultavasti.
      Mikko ja Candy harvoin tapaavat Mikon kotona. Yleensä aina jossain ulkopuolisessa paikassa.

      tietävätkö Mikon lapset sinusta? eivätkö he kerro Mikon vaimolle sinusta mitään?
      - Ovat nähneet Candy Hoplopissa. Eivät kai kiinnittäneet huomiota sen pahemmin, joten tuskinpa mitään puhuvat.

      Poista
  76. hei voisitko laittaa tämän biisin sanoja tänne johonkin kirjoitukseen? sopisi niin hyvin :)

    http://www.youtube.com/watch?v=S6MWqW3hZ_A

    VastaaPoista
  77. Anonyymi19. syyskuuta 2012 21.56:

    Mietipäs itse vähän, mitä puhut. Tunnepuolen jutut on just niin monimutkaisia ja vaikeita, kuin haluaa niistä tehdä. On tosi typerää väittää, että tuntevalla ihmisellä ei olisi vastuuta omista tunteistaan ja ikään kuin ihminen vain "joutuisi" hankalaan tilanteeseen. Se hankala tilanne on aina itse valittu, ihan niin kuin ne tunteet, joita tuntee. Ilman tunnelatausta on vain tilanne. Ei rakkaus eikä tunteet ole mitään ylhäältä tai ulkoa käsin määrättyä eikä niitä tarvitse mystifioida - itsestä se aina lähtee. Ja kyllä, tunnepuolen asioihin pystyy täten vaikuttamaan.

    Kenen muunkaan vika se voisi olla, jos ei itse tuntijan? Ei sun tunteita kukaan muukaan voi luoda sinne pääkoppaan, itse ne reaktiot niihin omiin ajatuksiin valitaan. Toki ne saatetaan alkuun oppia kotoa, mutta on silti mahdollisuus valita myöhemmin toisin. Jos rakastuu useisiin yhtäaikaa tai ajaa järjestään itsensä hankaliin tilanteisiin, niin henkilön oma ajattelukyky siinä mättää. Ei ulkopuoliset ihmiset eikä tilanne siihen vaikuta, vaan kaikki alkaa aina omasta ajatuksesta. Ilman ajatusta ei tule tunnetta ja tunne on aina seuraus ajatuksesta.

    Eri asia on toki, mitä itselleen uskottelee. Jos aina kertoo tarinaa, jossa ei itse tee mitään ja aina vaan ne muut ja se mitä tapahtuu aiheutti sen ja sen tunteen, niin ei silloin itse pystykään vaikuttamaan mihinkään elämässään. Varmaan siitäkin saa jotain iloa, kuten säälipisteitä ja uhrin aseman... eikä varsinkaan silloin tarvitse ottaa vastuuta ja yrittää muuttaa tilannetta. Olisihan se todella noloa myöntää olleensa koko elämänsä ajan itse se, joka on aiheuttanut elämänsä kaikki vaikeudet.

    VastaaPoista
  78. Luin Iltalehteä, ja siellä oli juttua jostain Candystä, joka sai tuomion, kun oli puukottanut toisen naisen kanssa naimisissa olevaa miestä. Mies tosiaan naimisissa, ja sillä lapset. Vaimo asui eri paikkakunnalla. Mies oli halunnut lähteä tapaamaan lapsia, ja Candy oli mustasukkainen, ja tuli riitaa. Riidan tuloksena mies kuoli tämän Candyn sanojen mukaan itsepuolustuksessa. Tämän Candyn sukunimeä en nyt muista, mutta tälläinen juttu oli Iltalehdessä :) tapaus ei ei naurata, mutta oletko kenties sama Candy sieltä kaltereiden takaa ;)? Sekin Candy oli miestä reippaasti nuorempi.

    VastaaPoista
  79. Hei ihmiset. Ettekö te oo lukenu tätä, kändihän kokoajan kertoo miten epätasapainoinen vaimo on ja muuta vastaavaa, niin luuletteko todella, että jos tämä on totta, että vaimo saisi pitää lapset? Jos vaimo on hullu, eiköhän ne lapset tule ihan kokonaan mikon tykö asumaan. Ehkä joskus vaimon tykö, mutta kyllä kändi ja mikko niitten perään kattoo 24/7.

    Kändi, kuulostaako hyvältä?

    VastaaPoista

HUOM!!

Ennenkuin tulette ulisemaan, etten ole julkaissut kommenttiasi - paina tämän tekstin yläpuolella olevasta "Lataa lisää"-painikkeesta. Paina siitä niin monta kertaa, kunnes sitä ei tule enää näkyviin - ja TADAA! Kaikki kommentit ovat ladattu näkyviin. Yli kahdensadan kommentin ylittyessä, kaikki kommentit eivät näy automaattisesti kommenttiosiossa ilman niiden erillistä lataamista tuosta painikkeesta.

Jos taas teit edellämainitun, etkä vieläkään löydä kommenttiasi kommenttiosiosta - no, et tule sitä löytämäänkään, sillä turhaa roskapuhetta ja törkyä en julkaisekaan. :)

Uliuli <3